KeittiöHelvetin päivä 4 – käyrät kattoon

ja sekin synkkää ja pimeää

Jokainen joskus remontoinut tietää sen lainalaisuuden, että hyvin sujuneiden päivien jälkeen tulee vääjäämättä sekin päivä, jolloin työ ei etene juuri lainkaan. Sellaista, noh, turhaa runkkaamista. Tänään on juuri sellainen päivä. Askel eteen ja kaksi taakse. Syynä pitkälti edellisen asukkaan kohtuuttoman liberaali meininki kantavien rakenteiden poistelussa tieltä. Kun sellaisia nyt kuitenkin taloissa tarvitaan, niin jonkun täytyy niitä sitten vähän lisäillä. Vaikka olisi tässä nyt ollut vähän muuatkin tekemistä. Kuten lattia.

Omaksutaan kuitenkin sujuva hiljaisuudessa tapahtuva hammaslääkäri ja hänen apurinsa -tyyppinen symbioosi, jossa toinen ojentaa käden, ja toinen laittaa siihen vatupassin/vasaran/moottorisahan/ruuvin ilman, että sanaakaan vaihdetaan.

Näin jatketaan messiaanisen vitutuksen vallassa merkittäviä ajanjaksoja tuppisuin ja ilman varomattomia elkeitä, koska kumpikaan ei ole enää aikoihin saanut kunnolla hengitettyä pelleasujensa tukkeutuneiden naamarien takaa, mutta samalla tiedetään, ettei vika mihinkään tähän ole tuossa viereisessä henkilössä.

Lopulta ajetaan nääntyneinä mäkkäriin, jossa hänen apurinsa syö piittaamatta kanssaruokailijoiden pitkistä katseista hampurilaisistaan pelkät juustot ja pihvit. Yhdessä toivotaan huomisesta parempaa päivää, ja sellainen se aina näiden jäkeen väistämättä onkin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s