Päivä 4. Harrastus

Tähän päivään olisi löytynyt kuvia vaikka millä mitalla! Valitsin tämän, viime kesänä Suomujoen melonnalta napatun.

Melomme tuolla alareunan vihreällä inkkarikanootillamme Kyyllä nelisin. Vielä hetken pimut mahtuvat keskelle rinnakkain.

Me aikuiset tykkäämme kovin myös kajakkimelonnasta, mutta tytöille se on vielä vähän vaikeaa ihan puhtaasti käsien lyhyydestä johtuen. Siihen hommaan sitten päästään myöhemmin. Inkkarin ehdoton etu on sen kyky kantaa mittava määrä kampetta mukana.

Melonta ja retkeily ylipäätään on koko perheen ykkössuosikkihommaa. Milloin menemme tähän lähelle Evolle katsomaan jäiden lähtöä, milloin sitten pitemmälle reissuun. Nukumme laavussa tai teltassa, miksei tuvassakin, jos vastaan sattuu. Viime kesänä tehtiin enkka, kun retkeillen kului kuukausi. Yhdistimme tukikohtamökkiä, patikkaa, suoretkiä, hiekkarantayöpymisiä ja jokimelontaa. Autuaallista.

Tässä vielä tarkemmin aiheesta lukijalle, joka toivoi melontavinkkejä tuolta suunnin:

Koitereella meloimme ensin päiväretken tuolla Suomujoella. Olikin melkoista pöpelikköä! Jouduimme monin paikoin hyppäämään keskellä jokea kanootista (me aikuiset vain, lapset toki pysyivät aloillaan) vuoroin työntämään kanoottia kaatuneen puunrungon ali, vuoroin kampeamaan sitä moisen yli. Majavat olivat patoileet ahkerasti, ja se tuotti melkoisia kommervenkkejä. Onneksi näimme tekijän, ja piisaminkin kaupan päälle. Se teki urakasta heti mukavampaa.

Suomujoessa on myös sulku, ja se virtaa voimakkaasti. Koskikin laskettiin. Suosittelen tätä jokea ainoastaan huomattavan kärsivällisille nostelijoille – runkoja siis todella riitti riesaksi asti. En lähtisi itse uudestaan, vaikka kivojakin paikkoja nähtiin. Tuo kuvan mutka yksi ihanimmista. Voimakkaassa virtauksessa oli hauskaa testailla pelastusliivejä iltasella.

Haapajoella meloimme kaksi päivää päätyen lopuksi Koiterejärven rantaan (ja siihen laavuun, josta edellinen kuva on). Tämä joki oli leveää, rauhallista ja selkeää melottavaa. Kertakaikkiaan ihanaa. Komeita kurkiakin nähtiin.

Koskia osui matkalle muutamia, mutta ei sellaisia joiden kohdalla olisi pitänyt kantaa. Jos kuohui enemmän, jalkautimme naisväen ja osan tavaroista, ja seikkailunhaluisempi puolisko hoiteli pärskyvämmän osuuden meloen.

Lisääkin jokia samalla seudulla löytyy. Olen aiempina vuosina ollut retkellä ainakin Nälmäjoella, jossa majavia myös on bongailtu. Paikoin tuppaa olemaan melkoisen kapea ja pöpelikköinen, mutta tunnelmallinen paikka ilman muuta. Koitajoki on meiltä vielä katsastamatta. Hyvää on kuultu siitäkin.

Koiterejärvi on upea. Se on valtavan kokoinen ja melojalle siksi melkoisen raskas, jos mielii edetä pitkiä etappeja ja mennä muutakin kuin ihan rantaviivaa. Täytyy olla aika hyvät opit voimakkaista tuulista, ja hyvät lihasvoimat. Katsottavaa sieltä kyllä todellakin löytyy! Menisin ne osuudet kajakilla paljon inkkaria mieluummin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s