Purkkisulkeiset 2011 – anteeksi Matti, valehtelin. Mutta vähän vain. Ja hyvästä syystä. Eh?

Eilen se saapui minulle. Uusi tuoksu. Tai paskat se mitään saapui. Rahalla niitä kaupasta saa. Olin hetken keväisen onnentunteen vallassa (olen helppo). Heti illalla jouduin kuitenkin tuleen, kun siskon mies tiedusteli, miten Purkkisulkeistilanne kestää hankinnan.

Kuulin ääneni sanovan selkeästi, että viimeinen tuoksu loppui juuri. Tajusin pian valehtelevani. Eihän se nyt varsinaisesti loppunut. Ihan. Se lähes loppui. Ja, katsokaas, nyt on sellainen erityistilanne. (Antakaa vähän armoa. Olen ammattimainen laihduttaja – minulla on meriselitys kaikkeen.)

Olkaamme tarkkoja ja julman rehellisiä nyt. (Koska tuoksu on jo minulla, on varaa vilpittömyyteen). Viimeisestä suihkutettavasta hajuvedestäni on jäljellä enää ihan pieni liru. Sellainen säälittävä. Turhauttava. Masentavan sitkeä koskaan kulumaton vittumainen tilkka. Olen suihkinut sitä kaikkialle. Hajustanut huoneilmaa ja vaatekaappia ja jumalauta mitä vielä melkein akvaariokalojakin, että se virallisesti loppuisi. Mutta ei. Sitä tulee yön aikana jostain lisää. Se lisääntyy! Jotenkin uuttuu itsestään sinne purkkiin.

Ja kuitenkin. Minä tarvitsin tuon!

Olen aloittamassa säännölliset päivätyöt, enkä pääse kaupoille kuin harvakseltaan. Entä jos kävisi niin, että jonakin aamuna se loppuisi tyystin, ja jäisin ilman? Ei niin voi käydä. Olihan siis ihan oikein ja taiteen sääntöjen (melkein) mukaista ostaa se eilen. Kun menin vartavasten juuri sitä hakemaan olin niin kätevästi kaupungilla. Ja nyt se on tuossa.

Ja mies on kertaamassa ja minä olen täällä yksin ja vastuu painaa raskaana harteillani. Ja laihdutan ja kuntoutan selkää ja kestin sen remontinkin ja nyt on loskaisen märkää ulkona.

Ja kuopus suostui ottamaan vaati saada itselleen ne kaksi ei-suihkutettavaa mitättömän pientä testeriä, jotka olivat vielä uuden onneni tiellä. Noin. sehän kävi näppärästi. Olen vasta toipuva purkkiholisti. Ei yhtään kynsilakkaa tänä vuonna!

Sitä paitsi tyttöjen oli aika oppia käymään oikeassa kemikaliossa. Ovathan he jo – öh – 8 ja 10. Noin. Hyvinhän se meni.

Kostin tänään itselleni laittamalla sitä vanhaa hajuvettä. Lapsi totesi sen haisevan vessanraikastimelle. Eikö se nyt jo yksistään ole ihan legitiimi syy siirtyä uuteen? On. On!

Tällainen se uusi on. Vähän huvitti, kun oli valittava kahden suosikin väliltä. Toisen nimi oli kuvaavasti Guilty ja toisen, tämän voittaneen, Envy me. Kosmista vittuilua? Miksi niillä on tuollaisia nimiä? Miksei minkään nimi ole vaikka Sinä olet hei lopulta ihan tosi ok?

Mainokset

6 thoughts on “Purkkisulkeiset 2011 – anteeksi Matti, valehtelin. Mutta vähän vain. Ja hyvästä syystä. Eh?

  1. Mimmosethan olis markkinat hajuvedelle ”ihan jees” tai ”melko okei”. Ainahan niillä on joku ihan älytön nimi… V by Valentino on kyllä ihan ok nimi. Samoin flowers by Kenzo. Mutta miks on semmosia nimiä ku Red Door, ja poison.

  2. nainen jonka hyllystä löytyy Addict sanoo sulle että nainen tarvitsee AINA uuden hajuveden!! Piste. Olkoon vaikka mikkä sulkeiset. Ja siis sähän oot ne kaikki muut purnukat käyttäny hianosti.
    Tyrkkää se vaikka se vessanraikastin ahju jollekin tutulle riesoiksi! tai pudota se ihan vahingossa vaikka käsilaukusta työmatkalla pisrtaleiksi asfaltiin.

    tai liity tähän random kindness liikkeeseen (http://www.helpothers.org/ideas.php?op=deck-ideas#clubs) ja jätä se vaikka junan vessaan ja kirjoita päälle lappu että löytäjä saa pitää 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s