Lastenkutsut kipeänä, voi onnen määrää

Jopas ottaa päähän olla kipeänä. Flunssa möyhöttää kaiken ajatuksen ihan puuroksi.

Paras olon helpottaja on inkiväärijuoma: kuorimaveitsellä ohuita lastuja tuoreesta inkivääristä mukin pohjalle, päälle luraus luomuhunajaa ja päälle kiehuvaa vettä. Ihanaa. Jos ei tartte olla tekemisissä ihmisten kanssa pitkään aikaan, niin perään valkosipulin kynsi palasina. Myös sarvikuono on uutterassa käytössä. Tekniikka kusee pitkän tauon jälkeen, ja suolavesi on suussa koko ajan. No, kai sinne nokkaankin jotain silti menee. Tavallinen suola loppui sillä lutratessa eilen, ja kaapissa on vain tulisuolaa. Se on maustettu inkiväärillä ja chilillä. En ihan äkkisältään uskaltanut sitä suunnata nasaaliin. Toisaalta voisi avata tuplahyvin…

Tahtoisin takas töihin ja liikkumaan. Kirjoitushommat lähtivät viime viikolla luistamaan hyvin, ja niiden äärelle kyllä maanantaina meinaan palata vaikka pää kainalossa. Salille pääsen varmaan vasta paljon myöhemmin. Sain just uuden saliohjelman siihen vaiheeseen, ettei tartte olla nenä kiinni ohjeessa vaan voi keskittyä tekemään. Myös tämän suihkuttomuuden kannalta (josta natisen joka postissa, ymmärrätte miksi jos olette koskaan olleet viikkokaupalla ilman suihkua) siellä olisi kiva päästä käymään. Selkä kapinoi tietysti myös pelkkää aloillaan nahjustamista. Mutta enpä ole aikoihin kipeänä ollutkaan. Kai se vaan nyt lusitaan läpi, kun ei juuri ole vaihtoehtojakaan.

Kuopus juhlii tänään 9 v synttäreitään. On odottanut niitä kuin kuuta nousevaa, enkä tahtonut siksi perua oman oloni vuoksi. Mies on sopivasti poikkeuksellsiesti lauantaitöissä, mutta värväsin esikoisen kavereineen hoitamaan nuorempien onginnat ja muut systeemit. Meinaan maata petissä ja olla tartuttamatta vieraita. Suureellisten leivontasuunnitelmien sijasta paukut riittivätkin kaupasta valmiina hankitaan, mutta hyvin näyttivät lapselle kelpaavan niiden jonkun muiden äitien tekemät herkut.

Synttärit olisivatkin aihe jo itsellään. Jeesus mitä kilpavarustelun aikaa sillä rintamalla eletäänkään tämän ikäisten lasten keskuudessa! Meillä on nyt ihan perinteiset kotikutsut kakkuineen. Taidan kirjoitella tästä aiheesta tuonne Kotivinkin puolelle lähiaikoina.

 

Laittakaas parhaat flunssantappajakonstit jakoon!

Mainokset

5 thoughts on “Lastenkutsut kipeänä, voi onnen määrää

  1. Flunssan tappajina luotan myös inkivääriteehen ja sarvikuonoon. Heittäisin kyllä inkivääriteen sekaan vielä Carmolis-tippoja! Carmolista voi heitellä myös suoraan suuhun – raakana. Mulla on pullo myös töissä, voi ottaa huikat jos alkaa vähänkin tulla sellainen olo että tauti saattaisi iskeä. Carmolis on muuten sen verran töpäkkään kamaa, että heilauttaa alkometrin yli 4 promillen lukemiin jos heti huikan jälkeen puhaltaa 😀 Muutaman minuutin päässä on kyllä taas nollat.

  2. Synttäreiden järjestely ja pitäminen käy työstä. Aloitan tahollani jo tänään viikon päästä olevien 13-vuotissynttäreiden kummi&mummi -osion valmistelun. Ongintaa ei niille onneksi tarvitse järjestää. Mutta leipoa ja laittaa ja siivota.
    Tyttö järkkää omat kaverisyndet perjantaina 4 kaverilleen, mun ei tarvitse niissä olla muuta kuin lompakkona ja hampurilaiskuskina.
    Hyviä juhlia sinnekin! -Heleija

    1. Kiitos! Ja voimia! 🙂 Mä olen laiskuuttani (ja välimatkojen vuoksi) jo vuosi skipannut sukulaisten ja kummien kutsumiset. Saavat tulla silloin kun heille passaa. Onneksi tuo esikko on niin vanha, että pystyy kaitsemaan kymmenhenkisen kersalauman. Hellyin ohjeistamaan mokkapalojen ja porkkanakakun leivonnan nyt kuitenkin (koska teki ite niin kovin mieli lohtuherkkuja…)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s