Synttäriarvonnan aika

Kokovartalofiilis täyttää tänään vuoden! Hassua, tuntuu että olen naputellut täällä jo vaikka kuinka kauan, mutta ei. Kokovartalofiiliksellä oli toki pystyssä jo aikaa ennen tätä, mutta sille kävi köplästi (silloin oli kyllä aika paskat fiilikset muutenkin.) ja nyt ollaan täällä. Hyvä niin, lopultakin, tämä blogipohja on paljon kivempi käyttää.

Retrospektion paikka:

1 vuosi

49 293 kävijää

355 artikkelia

1082 kommenttia

8 katergoriaa

747 avainsanaa

Hyvä vuosi, kertakaikkiaan!  Olen tätä kautta tutustunut uusiin mainioihin tyyppeihin ja saanut niin monet naurut kuin monta vakavamman sävyistäkin pohdittavaa. Lukijani ovat ihan parhaita! Kiitos kun olette siellä. Minusta on oikeasti huikeaa, että yli neljätuhatta ihmistä haluaa käyttää aikaansa näiden sekalaisten juttujeni äärellä joka kuukausi erityisesti siksi, että tämän blogipolon aiheet pomppivat niin laidasta laitaan. Ei ole oikein minkäänlaista kattotermiä, arkkiaihetta. No okei, ehkä elämä.

Olkaa siellä jatkossakin. Lukekaa ja kommentoikaa uutterasti.

Mites tuo pärstäretrospektiivi sitten?

Kaivoin kuva-arkistoa. Pitihän nähdä, mitä lärvässä on tapahtunut vuoden aikana. Syyskuun loppua 2010 vietin tukevasti sohvan uumenissa selkätuskaa potien. Samalla sohvalla viihdyn yhä edelleen ainakin hetken joka päivä töiden jälkeen, vaikka melkoisesti mobiilimpana. Tukka ja meikkisävyt ovat muuttuneet, mutta yksi asia vain ei lainkaan: miten kornia on löytää liki identtinen kuva tasan vuoden takaa! Selkeästi siis tykkään ottaa itsestäni kuvia epäluonnollisin ilmein sivuprofiilissa (ilmeelle on nimikin. Ystäväni mukaan se on Ani katsoo vähän sivuun kamerasta näyttäen siltä, että mielessä liikkuu suuria ajatuksia). Voi sentäs.

Syyskuu 2010
Syyskuu 2011

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koska se on jonkinlainen blogitraditio, haluan minäkin järkätä synttäriarvonnan. Palkintona on taas luettavaa. Homma käy helposti:

– kommentoi tähän ketjuun nimellä tai nimimerkillä

– kerro, mistä tässä blogissa tykkäät (ja jos on ihan pakko, mistä et)

– kerro, oletko ollut matkassa koko vuoden, vai vasta hypännyt kyytiin, ja mistä kekkasit blogin.

– Nimeä jokin asia/kirjoitus/miete, joka on erityisesti viihdyttänyt, ärsyttänyt tai muuten vain jäänyt mieleesi.

Suoritan arvonnan viikonloppuna, joten sovitaan että 2.10 sunnuntaihin klo: 20 on aikaa osallistua. Osallistukaa! Osallistukaa!

Mainokset

16 thoughts on “Synttäriarvonnan aika

  1. Mukana oltu jo pidemmän aikaa. Pakko lukea aina uudet postaukset. Ja sitä Alastonta Eija Vilpasta on vaan googletettava säännöllisin väliajoin.

  2. Soulfoodsmoodsin kautta löysin sinut, vasta muutama viikko (kuukausi?) sitten. Hyvää tekstiä, hyviä aiheita. Ja taisin saada sinut imuroimaan kanssani niitä banaanikärpäsiä…?

  3. Sisko linkitti johonkin sun kirjotukseen viime talvena, en tosin enää muista mihin. Kirjotustyyli upposi mulle, joten oon enemmän ja vähemmän säännöllisesti siitä asti tätä lueskellut.

  4. En todellakaan muista kuinka ihmeessä eksyin sivuillesi. Tapahtui ehkä keväällä (? jos muisti toimii oikein). Mutta ilahduin teksteistäsi niin, että kotona vietetty vapaa-aika hurahti tekstejäsi lukien , kuten eilenkin kun laitoit linkin edelliseen blogiisiin, kahlattavahan sitäkin oli :). Ihanaa arkirealismia, sotkuisia eteisiä, kauniita pieniä arjen iloja, huumoria, äitiyden kiperiä kysymyksiä, rohkeutta sanoa ”ääneen” jos vituttaa ja se syykin. Naisena olemisen kettumaisuuta ja sitä ihanuuttakin ja pakko kertoa että, nauratti ääneen kun äsken luin menkka postauksesi ja laitoit kivat kuvat rohkeasti. Ja se nauru oli lämmintä hyvänmielistä, koska juuri ennen blogisi avaamista olin tirauttanut menkkaitkuja täällä ja turvottaakin niiin perkeleesti…:)))

    1. Ah mikä ihana palaute ❤ tosi kiva kuulla, että menee perille asti. Näitähän nämä on, ihmisten asioita. Tympii välillä se siloiteltu meininki, koska elämä nyt ei vaan ole sellaista. mulla ainakaan 🙂 tsemppiä menkkameininkiin, kyllä se meillä molemmilla (ja jutallakin) siitä taas (viimeistään viikon päästä AAAARGGGHHHH)

  5. Uskaltaako tänne miespuolinen vastata ollenkaan? Etenkään tuon Totuus (mun) … jälkeen.

    Tänne tulemiselle on selvä syy: tunnen kirjoittajan reaalimaailmassa, mutta tapaamme ihan liian harvoin.

    Mikään yksittäinen juttu ei ole erityisesti jäänyt mieleen, mutta lasten kasvatus (kasvaa ne kasvattamattakin) on yhteinen, universaali ja hiusten värjäämisen tarvetta aiheuttava asia.

  6. Tykkään erityisesti blogi(e)si lentoisasta ja laadukkaasta suomen kielestä ja mukaansatempaavista arjen aiheista.

    Mukana olen ollut enempi tai vähempi koko vuoden, ja bongailen juttujasi fb-päivityksistäsi. Joskus luen jutut sanasta sanaan ja vaikka useampaan kertaan, joskus silmäilen läpi ja joskus katselen vain kuvat kuvateksteineen. Tai sitten en avaa linkkiä ollenkaan, ainakaan saman tien. Vähän siis fiiliksen ja aiheen mukaan.

    Erityisesti mieleeni on jäänyt hemmetin sinnikäs taistelusi selkäsi kanssa. Hattu on noussut korkealle kaikkia niitä piilovatsalihastreenitaisteluita lukiessani. Nytkin meinaa tippa nousta linssiin omia selkäkipu- ja lääkepökkyrävaiheitani (jotka eivät siis ole kuitenkaan olleet yhtä pitkäaikaisia ja intensiivisiä) miettiessäni. Toisesta blogista mieleen tuli tuore lause: ”Illalla tuli kinaa miehen kanssa siitä, kumpi pääsee lukemaan, joten päädyimme lukemaan sitä toisillemme ääneen.” Teidän aviohistoriallanne tuo olisi voinut olla tässäkin blogissa muistuttamassa siitä, kuinka ihanalta voi kuulostaa kirjan lukeminen ääneen toiselle. Ja tämä ei ole tarkoitettu siksi suomalaiskateudeksi vaan olen ihan vilpittömästi onnellinen siitä, että onnea on yhä olemassa.

  7. Tykkään blogista ja susta ihan kokonaisuutena. Olen lukenut melkein koko vuoden käskystäsi 🙂 Tykkäsin kovasti matkakertomuksesta viime kesältä.

    1. hihii ja sulta taisin saada joskus viiltävimmän kommentin ”Ei mun tartte kysyä mitä sulle kuuluu. Luin jo blogista” 😀 Kiitos äskeisestä muuten, olen räjähdyspisteessä edelleen…

  8. Mukana olen ollut enemmän ja vähemmän vuoden mittaan seuraamassa blogiasi. Nykyään varsinkin enemmän. Fb-päivityksistäsi olen löytänyt juttujasi ja sen ”seurauksesta” välillä vierähtää pitkäkin tovi lukien mukaansatempaavia tekstejäsi. Viimeisimpänä sain taas niin hymyn huulille lukiessani ”Totuus mun elämästä vol 10.”- juttua!! Perhefiiliksellä tarinoita on myös pakko seurata.. on kuin olisit välillä vieraillut meidän kotona 🙂 Ihana arkirealismi, huumori, ilot ja surut kaikkine tunneskaaloineen sun teksteissä! Loistavaa!! Jos itsellä ihan masis fiilis ja lukee sun juttuja, niin huomaa miten on ihan uusi ihminen jälleen. Saat jotenkin niin mielen virkeeksi sun lennokkailla jutuilla! Näihin haluaa oikein uppoutua ja ottaa omaa aikaa lukemalla näitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s