Väskän urputus

Väskän urputus

Pihan puussa on punatulkku. Kaksi oikeastaan. Ja pari närheä. Niitä kumpiakaan ei näkynyt koko viime talvena. Tuli hyvään saumaan. Alkoi just tuntua, että ihan pelkkää juoksemista tämä viikonloppu. Pikku pilkahdus luontoa sentään, vaikka lasin takaa.

Miksi syksyn viikonloput täyttyvät niin vääjäämättä? Laskin, että viimeksi on ollut tyhjä päivä kahdeksan viikkoa sitten. Niissä tunnelmissa pakkailen perhettä sukulaisen synttäreille. Läkähtyneissä.

On kivoja asioita, mutta liikaa. Ihmisten tapaaminen – vaikka miten mukavien – alkaa tuntua velvollisuudelta, jos ei ehdi kotisohvalle edes hetkeksi lötkähtämään. Lapset toivat aamulla listan vaatimuksia joulupukille. JOULUPUKILLE nyt! Pimahdin vähän. En todellakaan aio ajatella joulua nyt kahta kuukautta etukäteen. Riittää ihan tässäkin päivässä.

Kaikki on hyvin, ihan oikeasti on. Juuri nyt – tässä tänään tällä lauantaisella hetkellä – vain uuvuttavat meneillään olevat migreeni-, astma- ja kilpirauhastutkimukset. Päivittäin pitää muistaa puhallella putkeen lääkkeellä ja ilman, kuusi kertaa päivässä kahden viikon ajan. Merkkailla tuloksia kaavakkeisiin. Joka viikolle on 1-2 tutkimuskäyntiä monta viikoa putkeen. Tutkia lääketasoja ja tarkkailla miten vointi muuttuu. Ja se muuttuu aina kun noita arvoja näppäillään. Kaikki normaalien puuhien päälle. Väsyttää.

Huomennakin on tekemistä, mutta siitä en suostu luopumaan. Pääsen ekan kerran kokeilemaan Roller derbyä luistimilla. Nyt toivomaan hartaudella, että selkä kestää. Tarttisin sellaista kivuutta tähän.

Mainokset

2 thoughts on “Väskän urputus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s