Pitsaperjantaista viis, mulla on derbysunnuntai.

Whoaaaaa, taas luisteltiin freshmeat-treenejä 2,5 h Tapanilan Erällä. Tänäänkin treenailtiin ensin kaatumisia,mutta sitten lähestyttiin sirklaushommeleita erilaisin harjoituksin. Olin jotenkin ajatellut, että tästähän veljet selvitään kunniamaininnoin, koska sirklaan ihan tyydyttävästi teräluistimilla, mutta kappasta vaan, olikin vähän hankalampaa hommaa kahdeksalla pyörällä. Olinpa kokolailla paska.

Pitkien treenien paras puoli on se, että samalla treenikerralla ehtii hokata asioita, ja saada vielä vähän vietyä niitä käytäntöönkin. Väitänkin, että useamman erittäin surkeasti sujuneen yritelmän ja lukuisan tyylipuhtaasti kumoon ajetun törpön jälkeen koin ainakin muutaman luistimen vedon verran lähes oikeanlaista sirklausta treenien loppupuolella. Ja jumalauta miten kovaa sillä tyylillä pääsee! Oli pakko koittaa kaarteessa unohtaa, että luistinten yläpäässä hommaa ohjastaa tosi epäluotettava meikäläinen, ja koittaa mennä menemään vaan. Muuten olisi alkanut pelottaa liikaa.

Nautiskelimme myös (ainakin musta) toistaiseksi kiistatta v-mäisimmän kestävyysharjoituksen. Siinä luisteltiin normaalisti radalla, kunnes pilliin vihelletään. Pillistä laskeudutaan vauhdissa toiselle polvelle ja noustaan saman tien ilman käsiä takas ylös ja jatketaan luistelua. Ja kuten arvata saattaa, kohta taas vihellellään, ja toinen polvi pääsee maihin. Tätä jatketaan niin kauan, että meinaa kuolema korjata. No okei 7 minuuttia, joka tässä kirjoitettuna kuulostaa ihan säälittävän vähältä, mutta meinasi niistää musta tositilanteessa kaikki toivon ja sielunrauhan rippeet hien muodossa. Todistan:

Kiitos Shock Absorber -urheiluliivien ryntäät pysyivät näköjään kuivana sentään. Kietoudunkin ehkä jatkossa sellaisiin liiveihin koko vartalollani. That's hot.

Sanonpahan vaan, että Gatorade I love you deeply! Tuolla hikoilee ihmispolo niin messiaanisessa mittakaavassa, että on pakko muistaa juoda PALJON. Aloitan sunnuntaiaamut tankkaamalla hulluna vettä, ja juon vielä sinne ajellessa ainakin puoli litraa (note to self: puoli litraa on hyvä. Litra ei ole hyvä. Jouduin kerran juoksemaan autosta isoon marjapuskaan kesken matkan, kun nesteytys meni ns. pitkäksi eikä ollut huoltoasemia tarjolla. Se ohi kulkenut lastenvaunuja työntänyt mies teeskenteli diskreettiä mun kömpiessä lehvästöistä helpottuneen ja häkeltyneen oloisena takaisin ihmisten ilmoille, oh well.). Treeneissä menee laimeahkoa Gatoradea 1,5 litraa ja kotimatkalla litran verran taas vettä. Jos jää juomatta, tulee ihan järjetön päänsärky. En ole kyllä koskaan tehnyt mitään, missä hikoilisin noin paljon. Okei, saunonut, mutta tajuatte kyllä.

Ja miten siistiä se homma onkaan aina vaan! Harjoitteleminen. Hikoileminen. Hetkellinen tajuaminen.

Mä meinaan oppia tuon sirklaamisen. Ja sitten meinaan oppia sen takaperin. Ja aion tulla vahvaksi ja nopeaksi ja kyykätä niin pirusti. Ja punnertaakin, vaikka inhoan sitä. Tykkään, tykkään, tykkään, tykkään.

Ja hei, Suomen jengi (ne isot hyvät, ei siis todellakaan me – heh) lähtee ihan kohta maailman ensimmäisiin roller derbyn MM-kisoihin Torontoon. Heidän sankaritekojaan voi helpottaa täällä.

Mainokset

2 thoughts on “Pitsaperjantaista viis, mulla on derbysunnuntai.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s