Ettei nyt vaan kaaduttaisi ainakaan!

Kuulin tänään päivittelyn: ”Kuin sä nyt sellasta teet? Siinähän voi kaatua!”

Vähän hölmistyin. Ihminen kestää kaatumista. Ei vain lapsena vaan vielä aikuisenakin. Vieläpä merkittävän hyvin. Joidenkin tutkimusten valossa se jopa tekee hyvää. Sitä paitsi se on ihan hauskaakin.

Missä kohti ihmisen ikäjanalla kaatuminen muuttuu kammottavaksi? Ei se sitä kersana ole – koko ajanhan silloin kynnettiin pitkin pihoja. Miksi aikuisena kaikkea pitäisi koko ajan varoa niin pirusti? Ettei vaan kävisi mitään. Ettei vaan sattuisi. Ihan kuin ihminen olisi joku kristallilehti, jota pitää säilöä ja varjella ja suojella kaikelta kontaktilta.

Aikooko joku tosiaan lähteä täältä kaatumatta kertaakaan? Ehjänä? Naarmuitta? Hengissä?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s