Tyttöjen välisestä ystävyydestä

Mun kuopukseni meni äsken vakavaksi tuossa keittiössä. Oli lähdössä ystävänsä synttäreille. Hän totesi ääni paksuna miten ihanaa on, että ystävä haluaa juuri hänet ystäväkseen. Että kaikkien tyyppien seasta tämä on valinnut juuri hänet. Että vapaaehtoisesti juuri hänet. Että molemmat sattuvat tuntemaan samoin.

Melkein pääsi poru siinä kuunnellessa. Siinä oli onnea lapsen oivalluksesta. Ihanaa oloa siitä, että hän on löytänyt tuollaisen tunteen ja osaa sen sanoiksi tuoda. Ja sitten siinä oli oma tajuaminen. Tunnistin sen kiitollisuuden.

Viime aikoina olen tehnyt vähän retkiä sisällepäin. Aika syvälle ja sellaistenkin olojen äärelle, joista ei oikein voi olla yhtään ylpeä eikä hyvillään. Tärkeitten, oikeitten asioiden äärelle. Ja kun olen siinä mennessäni kokenut melkoista haparointia ja epäröintiä ja mitä kaikkea megarointia milloinkin, on käynyt ihan korvaamattoman pitelemättömän kiistattoman tärkeäksi, että ympärillä on oikeita ihmisiä.

Se on ihanaa. Kuulostaa sentimentaaliselta lässytykseltä. Mutta niin se on.

Ja tähän sellainen saatanallisen kokoinen sykkivä sydänhymiö.

Mainokset

2 thoughts on “Tyttöjen välisestä ystävyydestä

  1. Itselläni on rakas ystävä jo liki neljänkymmenen vuoden takaa. Ei tarvitse selitellä, ei taustoittaa asioita ja voimme puhua mistä vain. Hän tuntee minut yhtä hyvin – luulen että osin paremminkin – kuin perheeni. Hän on yksi tärkeimmistä asioista elämässäni. Ystävyys on paras lahja, jonka itselleen voi antaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s