Yönaputtaja

Valvotuttaa. Kello on kaksi yöllä, ja olen istunut haalarini uumenissa keittiönpöydän ääressä toista tuntia.On tosi hiljaista ja pimeää. Näin hiljaista täällä ei ole koskaan. Näppiksen ääni melkein kimpoilee seinistä. Onneksi ei ole enää vanhan maailman kirjoituskonetta. Sillä en ilkeisi paukutella menemään.

Kävin kyllä nukkumaan ihmisten aikoihin, jossain 22.30 tuntumassa. Nukahdinkin muutamaksi tunniksi, kunnes sitten jokin herätti. Pyörin sängyssä hyvän aikaa, mutta kun tajusin että ajatukset ovat tuhdisti töiden ympärillä, eikä nukkumisesta silloin koskaan tule mitään, nousin suosiolla ylös ja koneen ääreen.

Joskus stressasin huonosta nukkumisesta. Harrastan sitä jonkun verran. Huonoiten uni tulee kiihkeärytmisten duunikausien tai muun stressaavan menon aikaan. Tai aina perjantaisin, kun derbytreenit kestävät iltamyöhälle ja koko keho käy pitkään ylikierroksilla. Ja joskus sitten ihan vain näin, ilman mitään ilmeistä syytä. Joku kela jää vain päähän ja sitten valvotuttaa. Ärsyttävintä on juuri tälläinen kesken kaiken pystyyn pomppaaminen, jossa on kuitenkin muka nukahdettu ihmisten lailla. Tosi harvoin tulee enää uni takaisin silmään. Aiemman kokemuksen mukaan kukun vielä muutaman tunnin, ja saan unen jossain neljän tienoilla.

En kuitenkaan kovin jaksa stressata valvomisesta enää. Olen tajunnut, että tässä ehkä piilee yksi kotonatyöskentelijän porsaanrei’istä. Voin vallan hyvin kirjoittaa nyt, kun kerran olen yläällä, ja nukkua sitten tai muutoin lorvehtia huomenna, kun muu perhe pakkaa laukkunsa ja lähtee päivän hommiin. Joudun kyllä heräämään seitsemältä pimujen kouluun lähtöjä valvomaan, (tai joudun ja joudun, ihan omasta halustani herään. hyvin sinne pääsisivät itsenäisestikin, mutta on kiva ajatus olla heidän aamutouhuissaan läsnä, kun kerran olen kotona.) mutta jos sitten päivällä väsyttää, pääsee päiväunille heti kun haluan. Se on aika iso plussa. Pääasia, että työt tulevat jossakin vaiheesa tehdyiksi. Sitä paitsi yöllä on jotenkin helppo keskittyä. Ja kun sängyssä on jo pyöritellyt asioita muutaman tunnin, voi käytännössä vain asetella sormet näppikselle ja antaa naputtaa.

Olen tänä yönä kirjoittanut eteenpäin kahta artikkelia. Toinen meinasi vallan valmistuakin, mutta asiantuntijan haastis vielä uupuu. Ei auta käydä soittelemaan. Vähän naurattaa lähettää sähköpostejakin tähän aikaan, mutta toisaalta mikäpä siinäkään. Jos kerta on vapaa työaika, niin sitten on.

Harmittaa ainoastaan, että tekisi mieli teetä. Vedenkeitin pitää kuitenkin sellaista meteliä, että hanke olisi aika epis nukkuvalle osalle perhettä. Siinä menisi se siunattu työrauhakin sitten. Ehkä nakerran vain jotain äänetöntä banaania yöni iloksi.

Mainokset

3 thoughts on “Yönaputtaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s