Mun niittirintsikat on maailman kuumimmat

Roller derbyähän pelataan verkkosukkiksissa ja niittirintsikoissa. Vaatteet ovat lajin se juttu. Niiden takia minäkin pelaan. Tai simuloin pelinomaisia tapahtumia viihteen hengessä. Öljyttynä.

Ajattelin esitellä teille tätä kutkuttavaa puolta sexiwau-lajista. Näitä hepeneitä on nimittäin kertynyt kaappiin nyt aika lailla. Tässä tulee:

Valkoinen HRD
Ensimmäinen niittirintsikka on valkoinen perus harjoituspelipaita. Kestotahroilla ja erittäin rispaantunut. Suojien velcronauhat, omat ja toisten, tekevät siivoimmastakin vaatteesta selkoa melkoisella tahdilla. Tämä on treenikassissa aina kun ei ole pesukoneessa. Jokaisten harkkojen juttu.
Valkoisen niittirintsikan identtinen kaksonen on tämä musta harkkapelipaita. Samoilla saatesanoilla. Päällä, kassissa tai pesukoneessa 24/7. Tykkään treenata tässä paljon enemmän kuin valkoisessa. En mistään järjellisestä syystä.
Valkoisen niittirintsikan identtinen kaksonen on tämä musta harkkapelipaita. Samoilla saatesanoilla. Päällä, kassissa tai pesukoneessa 24/7. Tykkään treenata tässä paljon enemmän kuin valkoisessa. En mistään järjellisestä syystä.
Hurtta Lottas paita
Seuraava niittirintsikka on kotipelipaita. Olin Hurtta Lottana vain yhden kauden verran, mutta koska kotijoukkuejaot menevät aina silloin tällöin uusiksi, roikkuu paita naulakossa uskollisesti odottelemassa mahdollista seuraavaa Hurttakautta.
Neljäs niittirintsikka on nykyisen kotijoukkueeni Saturday Fight Feverin uljas violetti paita. Tämä päälläni olen pelannut jo kahdesti. Kotijoukkuepaidoista uupuu enää Angry Nerdsien sini-oranssi. Saa nähdä, vieläkö joskus tulen siirretyksi siihenkin. Sydämeni sykkii kyllä melko kiivaasti discopallojen tahtiin.
Neljäs niittirintsikka on nykyisen kotijoukkueeni Saturday Fight Feverin uljas violetti paita. Tämä päälläni olen pelannut jo kahdesti. Kotijoukkuepaidoista uupuu enää Angry Nerdsien sini-oranssi. Saa nähdä, vieläkö joskus tulen siirretyksi siihenkin. Sydämeni sykkii kyllä melko kiivaasti discopallojen tahtiin.
Seuraavat rintsikat on minulle hyvin rakas keltainen edustusjoukkuepaita. Tämän värisenä tapaa pelata B-matkajoukkueemme Queen B's, jonka vahvuudessa olen saanut pelata neljästi (Suomessa Turkua, Lahtea ja Ruotsissa Osloa ja Malmöä vastaan). Nosto B-joukkueeseen oli iso iso haave ja suuri riemu kun se tapahtui viime kesänä. B-joukkueen paikat eivät ole pysyviä, vaan joukkueen kokoonpano elää kausittain. Olen superiloinen, että mahduin mukaan tällekin kaudelle. I love my bees!
Seuraavat rintsikat on minulle hyvin rakas keltainen edustusjoukkuepaita. Tämän värisenä tapaa pelata B-matkajoukkueemme Queen B’s, jonka vahvuudessa olen saanut pelata neljästi (Suomessa Turkua, Lahtea ja Ruotsissa Osloa ja Malmöä vastaan). Nosto B-joukkueeseen oli iso iso haave ja suuri riemu kun se tapahtui viime kesänä. B-joukkueen paikat eivät ole pysyviä, vaan joukkueen kokoonpano elää kausittain. Olen superiloinen, että mahduin mukaan tällekin kaudelle. I love my bees! Tässä paidassa ihan erityistä on myös alakulman WFTDA-patchi. Oli iso askel liigalle päästä osaksi suurta kansainvälistä lajiorganisaatiota!
Uusin tulokas niittirintsikkarintamalla saapui naulakkoon eilen. Se on uljas vihreä matkajoukkuepaita, jota käyttää HRD:n A-joukkue Ninja Turtles. Tämä lisä kaappiin tuntuu huippukivalta. Olen haaveillut, tietysti, pelaavani superkovan A-jengimme riveissä aina aloituspäivästäni asti. Nyt saan ekan kerran hetkisen verran leikkiä kilpparia, kun pääsin varapelaajapaikalle Turtlerosteriin helmikuun lopussa pelattavaan Kööpenhaminan Beat my Valentine -bouttiin. Jos kaikki menee niin kuin pitää, eli kukaan ei loukkaannu ennen reissuun lähtöä, niin en pelaa boutissa hetkeäkään. Se ei himmennä tippaakaan riemuani mukaan pääsemisestä. Ja joskus vielä pelaan tämä päällä enemmänkin. Se on ilman muuta tavoitteeni, vaikka veisi miten paljon aikaa!
Uusin tulokas niittirintsikkarintamalla saapui naulakkoon eilen. Se on ihana vihreä matkajoukkuepaita, jota käyttää useimmissa peleissä HRD:n A-joukkue Ninja Turtles. Tämä lisä kaappiin tuntuu huippukivalta. Olen haaveillut, tietysti, pelaavani superkovan A-jengimme riveissä aina aloituspäivästäni asti. Nyt saan ekan kerran hetkisen verran leikkiä kilpparia, kun pääsin varapelaajapaikalle Turtlerosteriin helmikuun lopussa Kööpenhaminassa pelattavaan Beat my Valentine -bouttiin. Jos kaikki menee niin kuin pitää ja tietysti toivon, eli varsinaiset pelaajat eivät loukkaannu ennen reissuun lähtöä, en pelaa boutissa hetkeäkään. Se ei himmennä tippaakaan riemuani mukaan pääsemisestä! Varapelaajapaikkani on onnenkantamoinen ja johtuu pitkälti siitä, että vain harvalukuinen joukko ilmoittautui kyvykkääksi reissulle ylipäätään, mutta yhtäkaikki olen fiiliksissä. Ja joskus vielä pelaan tämä päällä enemmänkin. Se on ilman muuta tavoitteeni, vaikka veisi miten paljon aikaa!

En ole koskaan harrastanut joukkueasulajeja muutamaa ylä-asteajan lippupallokuukautta pitempään. Tämä on siis mulle täysin uusi maailma. Koko joukkuetouhu ylipäätään, yksilölajien ihmiselle. Onkin ollut hassua ja kivaa ja mielenkiintoista huomata, miten merkityksellisiä juttuja joukkueväreistä tulee.

Jokainen ylläolevista merkkaa eri asiaa. Jokainen roikkuu tuolla muistuttamassa ihan mahtavista, tärkeiden tyyppien kanssa jaetuista jutuista. Osa liittyy menneisiin kivoihin, osa tuleviin tavoitteisiin ja haaveisiin. Rakkaita kaikki, rispaantuneinakin. Varsinkin rispaantuneina.

Vaihtaisinko niittirintsikoihin? En helvetissä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s