Kovalevyt kissahtelevat

Huh, sain viimein läppärini huollosta! Kovalevy oli tuhoutunut tyystin, ja korvattu uudella. Hyvä puoli on se, että vehkeeseen oli päivitetty aika vanhan tilalle kaikkein uusin käyttis ja kaikkea muuta kivaa, ja että kaikki meni takuuhuollon piikkiin, huono puoli on se, että nyt on osattava laitella kaikki salasanat ja käyttäjätunnukset ja kirjamerkit ja muut kohdilleen alusta asti. Tänään en edes uskalla vielä tarkistaa, onko pilvipalveluni toiminut niin kuin sen pitää, vai olenko menettänyt taas kaikki kolmen vuoden aikana koneen uumeniin kertyneet valokuvat ja työmatskut ynnä muun, kuten viime kerralla kävi.

Nyt nautin vain siitä, että armas toveri on taas ulottuvillani. Vieraalla koneella on inhottavaa puuhailla. Toivotaan, että tämä sai nyt uutta elämää pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Jospa alkaisi tulla taas päivityksiäkin uutterammin.

Sen vaan sanon, että en olisi tarttenut tähän tuota koneen kissahdusta ihan justiinsa enää. Enkä nyt oikein mitään muutakaan ylimääräistä pientäkään vitsausta. Tuntuu nimittäin, että oma kovalevyni on melkoisen täynnä kaikenlaista kertymää. Olen aika sipissä, takki tyhjillään.

Vaikka perushommat ovatkin suunnilleen ok, niin kyllä tämä jatkuva kipu ja liian hitaasti etenevä kuntoutus, vakuutussouvi ja lääkäreissä rampaaminen ovat selkeästi kerryttäneet aika lastin turhautumaa ja yleistä ahdistusta. Ja kun huolehdittavaa ja mietittävää on liikaa, niin näkyyhän se. Se kostautuu niin, että yöt menevät valvoessa, ja se taas kostautuu niin, että olen läheisilleni inhottava.

Olen perusluonteeltani todella myötäilevä ja ihmissuhteissani  usein aikamoiseen nössöyteen asti konflikteja karttava tyyppi, mutta kuluneen vuorokauden aikana olen onnistunut olemaan hankala ja toraisa en vain yhdelle, vaan kerralla kahdelle rakkaalle tyypilleni. Jonkinlainen henkilökohtainen enkka ehkä. On maailman ärsyttävin fakta, että ne lähimpänä vaikuttavat tyypit saavat osakseen ne matalimmat luonnon puolet – jos nyt kai usein sitten ne kivoimmatkin onneksi sentään.

Ensi yöksi toivoisin pitkiä, hyviä unia, ja tuleviksi päiviksi ja viikoiksi vähän vähemmän kamppeja ja kompurointeja. Huomenna ainakin on kivaa tiedossa, kun juonnan Helsinki roller derbyn kotitiimien ja Porvoon vierasjoukkueen välisen boutin Pasilan urheilutalolla. Tulkaapas sinne, jos suinkin!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s