Raha(n pois antaminen) tekee onnelliseksi

Maksoin juuri viimeisen erän opintolainaa. En osannut ennakoida, miten hyvä mieli siitä tulee. Ei ollenkaan tuntunut laskulta muiden joukossa.

Tuli olo, että olen aikuinen, joka saa lainat maksettua. Että yksi jakso, opiskelijaelämän vikat rippeet, päättyivät lopullisesti. Vaikka käytännössä opiskelija-ajoista onkin toki aikaa vuosikausia. Mutta vikat rihmat katkaistiin.

Nostin aikanani kaksi täyttä opintolainaa. Ensin ravintolakoulun opintoihin noin 12 000 markkaa ja sitten toisen mokoman yliopistoa varten. Euroissa arvioin makselleeni vuosien saatossa lainaa pois kuutisen tonnia, kun korot luetaan mukaan. Ensimmäiset vuodet makselinkin pelkkiä korkoja pois. Tuntui aina vähän ankealta, kun itse lainasumma ei pienentynyt lapuissa mihinkään, mutta ei ollut rahkeita isompiin eriin.

Aika huolettomasti nostelin aikanaan lainat. Perhoon mennessäni 19-vuotiaana ja sitten nuorena sosiaaliantropologin alkuna jo vauva vatsassa 23 vuoden ikäisenä. Ja ihan tarpeeseen ne lainarahat tulivat. Kyllä niillä tehtiin semmoistakin opiskelijalle kivaa ja muuten mahdotonta, kuin reissailua maailmalla. Tietokonekin hankittiin. Mutta pääasiassa, ja etenkin ensin Agneksen ja sitten Ronjan paria vuotta myöhemmin synnyttyä, ihan perustoimeentulon menoihin sitä käyteltiin. Ei ollut liian leveässä kahden nuoren vasta vanhemmiksi muuttuneen opiskelijan leipä. Nykyisillä tuloilla, vaikkei tässä tartte rahassa kylpeä vieläkään, vähän kauhunsekaisesti naurattaa, miten ylipäätään pärjättiin.

Opintolainan noston aikoina en varmaan koskaan ajatellut, että laina tulisi joskus loppuun maksettua. Tai että toki se tulisi, mutta ihan vasta siellä jossain horisontissa haudan partaalla. Laina tuntui elämänmittaiselta. Pisimmältä sitoumukselta, jonka voi edes tehdä. Ja täällä sitä nyt ollaan.

Velan loppuun maksaminen vapauttaa  noin 150 euroa käyttöön kuukausittain. Meidän perheen vähän relamman viikon ruokaostokset, esimerkiksi. Vuositasolla vaikkapa yhden ulkomaanmatkan verran. Tosi tuntuva juttu.

Veloista en kaikkineen toki pääse vielä ikiaikoihin. Taloa varten on jouduttu matkan varrella nostelemaan lisälainojakin, ja nyt auton mentyä mäsäksi jouduttiin uutta varten ottamaan vähän apuja pankilta myös. Mutta onpahan yksi tämmöinen rajapyykki hoidettu.

Ryhdikäs, kunnollinen olo.

 

Mainokset

6 thoughts on “Raha(n pois antaminen) tekee onnelliseksi

  1. Sinä päivänä kun sain maksettua o-lainan viimeisen erän, tarjosin skumppaa ja kakkua pihalla kaikille kamuille keitä vaan sattui olemaan hollilla. Oli nimittäin iso merkkipaalu se!

    1. Kiitos, Ani, sinulle lempiblogini kirjoittamisesta! On pitänyt tulla kiittämään jo kauan, mutta nyt vasta sain aikaiseksi. Ihanan rehellistä, taidokasta ja niin elämänmakuista tekstiä! Parasta on, jos muistaa yhtäkkiä blogisi olemassaolon ja lysähtää sohvalle nauttimaan monesta postauksesta kerrallaan. Kiitos, vakaata toipumista sekä kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

      Anna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s