Marjahulluus on vallallaan taas

On hulluuden aika. Marjahulluuden. Keräys- ja säilöntähulluuden. Talteen saatu määrä on tänä vuonna näemmä vain kerääjän jaksamisesta kiinni. Vanha vattukin on tänä vuonna villiintynyt marjomaan aivan pöljänä. Sitä saa litran verran melkein joka päivä, jos vaan menee käsiään ojentelemaan. Tapaan hakea aamuisin sieltä kourallisen pari suoraan rahkan tai jugurtin päälle, mutta tuli sitä hienosti ihan pakkaseen astikin lyhyen tovin kykkimisellä.

Tämän vuoden tosiyllättäjä oli karviainen, josta sain tuon puolikkaan litran ihmeekseni talteen. Puska on tullut meille siirtopotilaana pari vuotta sitten, ja se oikutteli nämä vuodet muutaman marjan kituliaalla esityksellä, kunnes nyt ilmeisesti on päässyt tekemisen meininkiin. Makea, ihana marja.

Mustaviinimarjasta tykkään tosi paljon. Se pusikko oli riskirajoilla maalausurakan aikaan, kuten kerroinkin. Hyvin sieltä marjaa saa, monta litraa helpolla, jos vaan jaksaa poimiskella. Lehtiä meinasin laitella kuivuriin ja teetarpeiksi.

Punaviinimarjaa en ole aikoihin pakastanut, koska on tupannut jäämään vähälle käytölle. Tänä talvena tiedän, että joka ainut marjaa vähänkin muistuttava asia katoaa suihini empimättä. Käytän tällä hetkellä marjoja päivittäin ainakin puolen litran verran. Teen pirtelöitä, syön rahkana ja ihan sellaisenaankin. En mitenkään edes  kykene pakastamaan koko talven tarpeita. Jossain puolivälin tienoilla menee pakastealtailta osteluksi, mutta jos nyt alkuun näillä omilla kuitenkin.

Olen usein keittänyt punaviinimarjasta ja raparperista talveksi maijalla mehua, mutta nyt kun ei huvita sokeroida, niin taidan jättää marjat ihan marjoiksi. raparperiakin on tallessa jo muutaman kiisselin tarpeiksi.

Meinaan vielä hakea mustikkaa ja sieniä pakkaseen, jos selkä antaa sen tehdä. Yritän tarmokkaasti ainakin. Ja jatkan tuon pihan tyhjentämistä päivä kerrallaan, kunnes pakastin pullistelee täytenään.

Pensasmustikka jäi tänä vuonna vielä väliin, mutta haaveilen istuttavani ensi vuodeksi muutaman pensaan, jos kekkaan niille jonkun sopivan kulman. Sitä käytän ihan hulluna, ja olisi erinomaisen hyvä tulla edes osin omavaraiseksi. Pakkaseen en ole torikamana iljennyt ostaa, koska litrahinta on melkoinen. Tuntuu muka paremmalle ostaa aina se yksi pussillinen kerrallaan. Tosiasiassahan se taatusti tulee kalliimmaksi.

Kohta onkin omppuaika. Siellä ne jo punastelevat. Sitä meinaan säilöä sokerittomana hillona ja kuivattuina renkaina. Ne on aina syöty jouluun mennessä kaikki.

Piipahdin pihalla ihan hetkosen vain, ja tällainen hieno saalis tuli mukaan.
Piipahdin pihalla ihan hetkosen vain, ja tällainen hieno saalis tuli mukaan.

Oma piha on ihana, ihana asia!

Mainokset

2 thoughts on “Marjahulluus on vallallaan taas

  1. Sä olet ollut ahkerana! Meillä taitaa käydä jo toisena vuonna peräkkäin niin, että marjoja syödään pensaista päin sen verran kuin ehditään ja loput jää linnuille. Täällä niin laiska emäntä, ettei viitsi mitään tehdä..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s