Huulipunaa ja junajuttuja

Työnteosta ei meinannut tulla aamulla mitään. Ei eilen aamulla, sitä edellisenä, kuin tänäänkään. Olen jännittyneissä tunnelmissa, koska saan maanantaina pitkään odotettuja uutisia, jotka ovat joko ihan paskoja tai todella hyviä. Hermostuttaa.

Koska juttujen dedarit eivät piittaa hermoistani, mietin keinoja lietsoa itseäni kirjoittamaan. Toissapäivänä työvireeseen pääsyyn toimi pitkä metsälenkki ja äänikirja, eilen antauduin suosiolla laiskottelemaan ja nukkumaan, ja tänään kehitin kaupparatsumaisen ratkaisun. Hyppäsin junaan, sovin lounastreffit Helsinkiin, ja lupasin itselleni, että junamatkat kirjoitan. Kaksi tuntia tiivistä työskentelyaikaa tekee jutulle ihmeitä.

Panokset eivät tuntuneet täysin tyydyttävän kovilta, joten Helsingin päähän lisättiin vielä huulipuna. Olen huulipunahullu, ja motivoidun uuden mahdollisuudella melkein mihin vain. Toimi tälläkin kertaa.

Lounaspaikkana oli Aleksin Factory, joka on rempparuokailijan toivepaikka. Siellä saa koota mieleisensä tosi ruokaisan salaatin isosta valikoimasta.

Savulohta, isoja katkiksia, oliiveja, paahdettua maissia, vesimelonia ja siemeniä. TörkeÄN hyvää.
Savulohta, isoja katkiksia, oliiveja, paahdettua maissia, vesimelonia ja siemeniä. TörkeÄN hyvää.

Huulipunahommissa toimi Stockan MAC. Se aina toimiikin. Olen jo vähän aikaa sitten päättänyt, että pahoissa paikoissa saa lahjoa itseään. Jos huulipuna auttaa, niin mikäs sen parempaa. Pientä taloudellista uhrausta vastaan saan sekä sielunrauhan, että näytän nätimmältä. Voittajan ainekset. Turhamaista? Who the fuck cares?

Syntyi mantra, joka sopii hyvin tähän polveilevaan elämänpolkuuni: When in käänne, go for lipstick. Se perustelee pistämättömällä tavalla mielipuoliset huulipunakokoelmani, sekä luo pohjan tulevaisuudenkin heräteostoksille. Käänteitä ei meinaan puutu.

Päätin myös, että tänä syksynä laitan huulipunaa joka päivä. Ihan vaan, että muistan hermostuttavienkin käänteiden aikana, että on myös hyvin kepeitä ja aivan kivoja asioita. Ja vien huomion alati mustuvilta silmänaluspussukoilta samalla. Taas win-win!

huulipuna

Ai millasen ostin? Sen nimi oli vastaansanomattomasti Danger Lady (huulipunien nimet ovat parasta viihdettä!) Se on melkein törkeän punainen, ehdottomasti syksyinen, enkä olisi itse siihen tarttunut, mutta luotin myyjään. Ja mulle tuli siitä heti parempi mieli.

Mainokset

5 thoughts on “Huulipunaa ja junajuttuja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s