Haluan olla minä: päivä 5

Olen vieraisilla. Siinä on aina omat haasteensa. Pienellä luovinnalla kuitenkin aina selvitään. Aamupalalla se tarkoitti, että tarjolla olleiden mannapuuron, munkin ja leivän sijasta otin pelkkiä päällisiä: kinkkua, kurkkua ja tomaattia.

Aamiaisen jälkeen oli vuorossa  ihanaa reippailua, kun poimimme puolukoita talvivarastoksi. Tunnin metsäreissu toi 9 litraa marjoa. Enempiä kyykkimisiä sekä ei olisi kestänytkään. Eikä pakkanen enempiä marjoja.

puolukat

Lounaalla saimme anopin taivaallisia lihapullia porkkanaperunamuussilla, ja kaikkia sadonkorjuuherkkuja herneistä punajuurien kautta suolakurkkuihin. Opin ihanan suolakurkkureseptinkin, (jeee, ei sokeria!) jonka meinaan ilman muuta ottaa käyttöön. Postaan sen tännekin, jahka joudan. Anoppi on jälkiruokien ystävä, mutta jouduin nyt väistämään niitä. Onneksi oli marjoja syötäväksi. Niillä mentiin päiväkahvihetken omppupiirakkatarjoilutkin sujuvasti.

kurkkuja

Kohta pääsee saunaan, ja saunan jälkeen on päivällisen vuoro. Luvassa on kuulemma mangoldi-riisimuhennosta. Aivan sopivaa rempparuokailijallekin. Satsaan pöydässä kasviksiin ja jos proteiini- tai rasvapuoli uhkaa jäädä vähäiselle, nappaan mukanani tuomasta pussista manteleita. Joku pikkuinen eväspussukka on kokemukseni ruokaremppaajan paras kaveri melkein missä vain. Ja vesipullo.

Kyläsillä voi olla dieetin kanssa vähän hankalaa, mutta kun muistaa olla ystävällinen ja joustava, niin mahdotonta se ei ole. Vaikka varmasti voisin ottaa vaikka mitä tarjottavaa, en halua sotkea toimivaa hyvää systeemiä yhden viikonlopun vuoksi alkumetreilleen. Priorisoin oman terveyteni, koska ei sitä kukaan puolestanikaan tule tekemään, ja välillä se vaatii vähän kohteliaita kieltäytymisiä. Olen ollut tämän perheen miniänä kohta 21 vuotta, ja ovat kyllä oppineet, että meneillään on milloin minkäkinlaista säätöä ja kokeilua. Löydän pöydästä aina jotain tähänkin kamppikseen sopivaa. Anopille iso kiitos siitä!

 

Viidennen päivän havaintoja ovat ainakin seuraavat:

– rehellinen jano ja rehellinen nälkä erottuvat nyt toisistaan. Ja molemmat erottuvat ”tekis mieli jotain” -olosta.

– iho kuivissa kohdissa ei ole enää läheskään yhtä kuiva, vaan sileä ja pehmeä. Tarpeeksi rasvaa ja vettä? MSM? kaikki yhdessä?

– aamun sitruunaliemi kannattaa tehdä kahdeksi päiväksi kerrallaan jääkaappiin kannuun, niin ei tartte olla koko ajan puristelemassa.

– päivään saa tunnin liikuntaa missä vain olosuhteissa.

Mainokset

4 thoughts on “Haluan olla minä: päivä 5

  1. Kyläily on tosiaan joskus haastavaa. Mä jouduin eilen rapujuhliin ihan vieraaseen paikkaan, ja stressasin etukäteen hirveästi siitä, tyrkytetäänkö siellä viljaa ja sokeria ja selviänkö illasta ilman suuria selityksiä (kun ei todellakaan huvita tehdä omasta ruokavaliosta mitään suurempaa numeroa illanistujaisissa, joissa puolet ihmisistä oli ennestään minulle tyystin tuntemattomia). Hukkaan meni sekin stressi, ei ollut mitään ongelmaa. 🙂 Kun kysyttiin, otanko paahtoleipää, vastaukseksi riitti joka kerta yksinkertainen ”ei kiitos” – ja leivästä kieltäytyminen on toki ollut lievän gluteenivammaisuuteni takia tuttu juttu jo vuosia. Juomapuolella kuiva valkoviini on onneksi muutenkin suosikkini, joten lonkeroiden, siidereiden ja makeiden drinksujen skippaaminen oli helppoa myös.

    (Se on sitten asia erikseen, kuinka monta lasillista sitä viiniä kannattaisi ottaa. Terveyden ja laihtumisen kannalta ei varmaan yhtään, mutta eipä niitä juhlia joka viikko ole.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s