Haluan olla minä: päivä 21

Onpas ollut kiva maanantai. Lunki ja kiva. Aamukin lähti mukavissa merkeissä käyntiin – pienellä mittanauhasulkeisella neljännen kamppisviikon alkamisen kunniaksi. Voin nyt ilokseni ilmoittaa, että minua on täten maailmassa 8 senttiä vähemmän kuin aloitusviikolla. Olen toki samaa hyvää minua, mutta tuon verran tiiviimmässä muodossa. Tykkään tästä.

Aamulla nappasin sitruunaveden ja kahvin kotona, ja kävelin reilun puoli tuntia bussille kirja taas korvissa. Bussimatkalla Helsinkiin hörpin banaani-vadelma-proteiinijauhe-hippipulverismoothieta ja vähän lisää kahvia.

aamupalaa
Kuis toi neuleohje? Tulostui melko kookkaana.

Helsingissä vesijuoksin pelikaverin kanssa höpötellen kolme varttia, ja sitten käpyttelimme syömään. Nappasin ensiavuksi vähän pähkinöitä matkalla. Lounassalaatin sai itse koostaa. Valkkasin pulled porkia ja paahdettua ananasta. Hyvin lähti nälkä.

Rumaa, mutta hyvää.
Rumaa, mutta hyvää.

Kun kävelemään oli ryhdytty, niin käveltiin sitten vielä Töölönlahtea rautatieasemalla, jossa hyppäsin junaan kävelläkseni vielä asemalta Hämiksessä kotiin. Tänään on liikuttu paljon!

Välkkäpalaksi nappasin klassikkoyhdistelmän pähkinäsekoitusta ja nektariinia. En kyllästy. Mahdollisesti koskaan.

Kauppareissulla vastaan tuli, köh, vehnänorasjuoma. 

colaa

Vitaminoin itseni sillä. Huomenna lupaan ryhtyä vähän siivommin asialle, ja alkaa tutkia vihreiden pulvereiden mahdollisuuksia.

Päivällinen tulee olemaan kookoskanaa ja vihanneksia. Olen saanut perheen tottumaan kookosmaidon käyttämiseen kerman sijasta aina välillä. Herkullista! Ehkä palottelen vielä banskun joukkoon. En halua ketoosiin, koska siellä mulla ei oikein ole hyvä olla, ja tänään on tullut liikuttua.

Tätä kirjoitellessani lapsi leipoo mokkapaloja. Olen immuunni. Juon mansikkamuffininmakuista vihreää teetä. Tunnen pientä ylemmyyttä. Tai no, suurta.

 

 

Mainokset

2 thoughts on “Haluan olla minä: päivä 21

  1. Onnittelut tiivistymisestä ja ylemmyydentunteesta! 😉

    Mä en ole pahemmin vaakaa enkä mittanauhaa treffaillut, mutta eilen kevenin ainakin yhden umpilisäkkeen verran – ehkä enemmänkin, kun leikkauksen vuoksi tuli kaiken kaikkiaan 40 tunnin pakkopaasto. Sairaalassa pyysin gluteenitonta ruokaa ja jätin sokerimehut sekä kiisselit koskematta, joten senkään puoleen ei hätää. Aamulla söin riisipuuroa ja päivällä lihapullia, perunaa ja salaattia. Kohta päästävät jo kotiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s