Lauantai oli pannari- ja näpertelypäivä

Murulla oli tänään poikkeuksellinen työlauantai ja sen perään vielä derbytreenit (tähän on tultu…). Minä olen siis ollut vetovastuussa kotipuolessa. Hyvin olenkin vetänyt!

Aamupalaksi söimme kuopuksen eilen tekemää pannaria ja mansikkahilloa. Ja kun sitten tuli lounasaika, söimme vähän lisää sitä samaa pannaria ja lämmitimme mikrossa eilisen pitsajämät.

Meillä oli tärkeämpää puuhaa kuin kokkailu. Kaivoimme nimittäin pitkästä aikaa esiin askartelukamat.

Askartelu vähän eskaloitui, niin kuin tapana on. Ensin oli tällaista:

"Tehdään muutama ajankuluksi vaikka muutama joulukortti"
”Tehdään ajankuluksi vaikka muutama joulukortti”

Ja ihan pian olikin jo tällaista:

"Eikun mä haluunkin SITÄ ja sitten TÄTÄ ja missä ne olikaan ne NE?"
”Eikun mä haluunkin SITÄ ja sitten TÄTÄ ja missä ne olikaan ne NE?”

Olen käsikirjoittanut 40 jaksoa lasten askartelupitoista ohjelmaa ja pitänyt käsityöblogiakin muutaman vuoden verran. On siis jokin käypänen selitys sille, että meiltä löytyy kassi- ja laatikkokaupalla askarteluvälineitä. Haluat sitten tehdä saippuoita tai maalata silkkiä, kaivertaa metallilevyihin tai huovuttaa, kamat kyllä löytyy.

Tykkään tosi paljon näperrellä ja kuopus on samaa maata. Aika harvakseltaan on viime aikoina tullut puuhattua näitä, ja huomaan kaivanneeni tosi paljon sellaista näpräilyä. Niinpä me istuimme keittiönpöydän ääressä tänään monta tuntia glitteröiden ja tuputellen erilaisia juttuja. Oli ihanaa. Täysin tarpeetonta ja kiireetöntä ja sotkuista. Ihanaa.

Parasta on se, ettei tartte tulla mitään järkevää jälkeä. On täysin ok vain kokeilla, miltä jotkut jutut näyttäisivät yhdessä, tai sommitella värejä ja muotoja. Leikellä huopatilkkuja tai punoa nauhoja. Olla vaan siinä aloillaan ja hypistellä.

Tuli kortteja ja silkkipaperilumihiutaleita ja lyhtyjä, ja ainakin muutama varsin

pallojakimaltelevainen joulupallo, kun testailtiin decoupage-lakkaa ja paljettijuttuja.

Kuuntelimme ekat joululaulutkin, oikein kynttilänvalossa. hoilotimme mukana. Ei se tuntunut yhtään liian varhaiselta tai ahdistavalta, vaikka joku joulunvihaaja nyt niin varmaan ajatteleekin. Minä tykkään joulusta juuri sellaisena rauhaksiin hiipivänä tunnelmana. Nyt se hiipi näin, enkä lähtenyt estelemään.

Tiedän, ettei vielä saisi ripustaa mitään joulukoristeita esiin, mutta väitän kivenkovaa, että näiden pitää kuivua. Vielä ainakin… reilu kuukausi.

Mainokset

2 thoughts on “Lauantai oli pannari- ja näpertelypäivä

  1. Voi, miten ihanan kotoinen ”sotku”. Mulla on kaiken remonttirojun seassa levällään monta laatikollista korttitarvikkeita. Oon menossa joulumyyjäisiin, jonne yritän saada jotain valmiiksi aina kun vain ehdin ja huvittaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s