Tyhmä yö

Hitto miten inhoan yövalvomista. Viimeyö meni pyöriessä ja kieriessä. Olin koko päivän vähän väsyksissä ja välttelin päikkäreitä, että yö sujuisi hyvin, mutta huti meni siltikin.

Alku oli aivan hyvä. Menin petiin kiltisti ajoissa ja luin kirjaa (mun iskän, on hyvä!) ja torkahdin hetkeksi. Sitten heräsin ja alkoi se paini. Yöajatukset ovat inhottavia. Jos on mitään kurjaa mielessä, niin ihan uudet levelit niistä löytyy pikkutunneilla. Kaikki kärjistyy.

Pomppasin ylös kukkumaan ensin joskus 1-2 välissä ja hengailin olkkarissa reilun tunnin. Sitten palasin punkkaan ja torkahdin hetkeksi, kunnes taas havahduin. Heräsin vitutukseen, joka on a) tosi ärsyttävä syy herätä b) tosi epätyypillinen olotila mulle noin ylipäätään.

Kelat pörräsivät kaikissa mahollisissa huolettavissa ja kalvavissa asioissa ja nousin taas olkkariin. Kello näytti jotain neljän pintaa. Taas meni reilu tunti ylhäällä. Koitin pakottaa mietteet myönteisen puolelle lueskelemalla kivoja juttuja ja juttelemalla itselleni jotenkin mittakaavaistavia järkeviä juttuja. Olisin keitellyt teetkin, mutten halunnut herättää muuta porukkaa melskaamalla. Ja sitten taas yrittämään. Joku hassu unen ripe sieltä silmään viimein tarttui, mutta levottomien painajaisten merkeissä meni sekin vähä. Tympeää.

Vähän ennen seiskaa olikin sitten kello soittamassa. Piti nousta laittelemaan kuopusta konserttikuntoon – nyt riittää musaopiston oppilaalla klarinettihommia vaikka miten – ja silloinhan toki olisi se unikin maittanut hyvin. Ja kahvikin oli vähissä. Karseeta.

Ei siihen valvomiseen niin ihmeellisiä aineksia tartteta. Aika herkästi nykyään jään pyörimään. Minä, joka aina olen ylpeillyt nukkumistaidoillani. Nukunkin suvereenisti päiväsaikaan: autoissa, junissa, busseissa, sohvalla, vieraisilla, missä vain. Yöt ovat sitten erikseen. Olen hommannut tällaisen jutun jostain tässä viimeisen parin vuoden aikana. Isoin osa öistä toki sujuu, mutta paljon aiempaa useammin tulee näitä tällaisiakin.

Joitakin oikeita valvonnan aiheitakin kyllä on, keksittyjen lisäksi. Vähän henkisesti haastava aika käsillä noin ylipäätään, ja stressaava viikko edessä. Kaikenlaista työpulmaa hoidettavana ja lisäksi terveysjuttuja taas kerran. Viimeinen lopputarkastus näistä alkusyksyn hässäköistä, eikä niihin kai oikein koskaan voi ihan huolettomin mielin mennä, vaikka nyt pitäisikin olla kaiken kunnossa. On pitänyt ennenkin, joten uskon kun näen.

Viikonloppuna pelaillaan syyskauden vika derbypeli ja mä oon siellä lineuppina, eli kertomassa kuka menee kentällä milloinkin ja missäkin roolissa. Jännää hommaa, jota olen tähän mennessä tehnyt vain parin harjoituspelin verran. Osaan kyllä paineistua sellaisestakin.

Pelin jälkeen juhlitaan HRD:n vuotuinen gaala, jonka järkkäämisporukassa olen mukana, joten sekin vähän hermostuttaa. On se onneksi tosi kivaakin, kaikki hienostelu ja pörräys, joten enempi ilolla kuin huolella sitä sentään odotellaan. Kunhan nyt vain uusi kolttu ehtisi perille ennen h-hetkeä! Ekan maailman pulmia, ei sentään valvottamiseksi asti stressaa.

Tänään täytyy varmaan napata päiväunet jossain välissä. Ja toivoa ens yölle vähän parempia kuvia. Pitää myös yrittää tuupata kalenteriin semmoista sielua tasaavaa vesijuoksua ja vaikka perinteiset kauneimmat joululaulut. Keskiviikkona saankin tänne onneksi tän ihanan talon kivat tyypit jouluaskartelemaan glögin äärelle. Tiedossa siis ainakin sen verran ihan puhdasta kivaakin!

Unettomuusvinkit jakoon, kaverit, vai nukutteko te kaikki aina mainiosti?

Mainokset

7 thoughts on “Tyhmä yö

  1. Kausittain huonosti nukun mäkin!!! Stressi ja toisinaan kivut valvottaa. Itsellä on tapana napata kemian keinot siinä kohtaa apuun. Vallankin jos siis kipua on pelissä yhtään. Eli panacodia naamaan niin sammahdan puolessa tunnissa. Harvoin kun sitä syö niin tehoo kipuun ja nukuttaa!

    1. Mulle ei kodeiinikamppeet tuo kuin rytmihäiriöitä ja lisää levottomuutta. Mutta jos särkyjä valvon (onneksi harvemmin) niin kyllä troppaan itseni tainnoksiin. Näihin henkisen osaston juttuihin kun vielä keksis tepsivät huumeet 😉

  2. Otan 5 mg melatoniinia illalla. Herään ekan kerran vaille yksi, tokan kerran vaille neljä tai viis. Jos hyvin sattuu, saan pian unenpäästä kiinni taas. Jos ei satu, sitten valvotaan. Nykyisin otan jo kirjan käteen heti jos näyttää että oon liian virkeä. Alle tunnissa silmät luppasee taas.

      1. No eihän se.. mut kuvittelisin, että melatoniinin vaikutus laskee ja siksi noin. oon joskus viikonloppuisin jättänyt ottamatta melatoniinin ja voin valvoa ihan iloisesti vaikka neljään saakka, eli mul ei vissiin ole omaa m-tuotantoa ollenkaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s