Neljä viikkoa irti

Tänään tuli 4 viikkoa täyteen Facebookitta. Olin jo harkitsemassa sinne paluuta muutama päivä sitten, mutta huomasin ajatuksen tympivän niin kovin, että totesin sen typeräksi. Miksi mennä sinne, jos se tuntuu pahalta?

Olen aika hyvilläni siitä, että olen päässyt tänne asti. En olisi ollenkaan uskonut! Minä, tuntemistani ihmisistä kokolailla someriippuvaisimpien joukossa. Ja niin se vain vieräti kuitenkin, ja tuntuu tosi hyvältä. Tiesin, että tein juuri oikean ratkaisun sillä hetkellä, kun tuttavani totesi, että kaikista ihmisistä juuri minun hän ei ajatellut sieltä koskaan lähtevän. Siksi juuri piti lähteä.

Yhteydenpito tärkeisiin ihmisiin on kaikkein suurin järjestettävä juttu tässä ulkopuolisessa elämässä. Kaipaan joitakin ihmisiä kovasti, mutta en voi pakottaa ketään olemaan yhteydessä Facebookin ulkopuolella, vaikka miten haluaisin, jos se ei tunnu heistä luontevalta. Onneksi oikeastaan ihan paria lukuunottamatta läheisten kanssa korvaavat keinot on juurrutettu jo hyvin käyttöön.

Ärsyttää, että Spotifyn lisäksi myös esim. Skypetili oli tosiaan linkitettynä Facebookissa oloon. Spotaria ilman pystyn olemaan, mutta Skype-tilin perustin uuden sähköpostin kautta, koska haluan olla yhteydessä ystävääni reissunpäällä ja se olisi muuten vaikeaa. Mainiosti toimiikin videoviestintä ja soittelu sen kautta. WhatsApp, tekstarit ja perus puhelinsoitot ovat myös nousseet yhteydenpidossa ihmisten kanssa uuteen kunniaan. Koen myös, että olen paljon enemmän läsnä niille ihmisille, joiden kanssa olen tekemisissä nyt, koska pään taustasurina ja jatkuva sinkoilu ärsykkeiden perässä on loppunut. Olen kivempi tyyppi läheisilleni, uskoisin. 

Kummisetäni on luvannut pullon shampanjaa, jos olen poissa Facebookista puoli vuotta. Juuri tällä hetkellä en pidä sitä mitenkään mahdottomana, mutta tilanteet toki muuttuvat. Se tiedän ainakin, että on löytynyt hyvä, paljon rauhallisempi vire mieleen, oikein tehokas työmoodi ja paljon kivoja tietokoneen ulkopuolella tapahtuvia juttuja Facebookissa vietettyjen tuntien tilalle.

Tänään esimerkiksi kävin vähän yli 10 kilometrin kävelylenkillä järvimaisemissa. Haistelin ilmaa ja katselin haltioituneena sinivuokkoja, joita tuohon Aulangon metsään tulee ihan isoina kenttinä. Tuolla pieni palanen loimottelemassa.

IMG_3997

Jäätä oli enää pieninä kaistaleina ihan rantaviivassa. Muuten järvi liplatti auringossa vapaana ja keväisenä. Ihana, ihana keli!

IMG_4023

 

 

Kuuntelin äänikirjana uutta suosikkiani Andre Agassin omaelämäkertaa nimeltään Open. En lainkaan seuraa tennistä, enkä lainkaan ole seurannut Agassin uraakaan, mutta kylläpä on kiinnostava, hurja ja mukaansatempaava kirja! Ja kirja korvissa on niin ihanaa kävellä. Vähän kuin jonkun kaverin kanssa.

Tämmöisiä tänään tänne. Mitäs teille kuuluu?  

Mainokset

2 thoughts on “Neljä viikkoa irti

  1. Pakko sanoa..
    Luin tuon ”haistelin ilmaa” että ”haistelin liimaa”
    Parin tavaamisen jälkeen huutonauroin itsekseni..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s