Reissukesä

Tekee mieli kirjoittaa jotakin muutakin kuin kipeilyvalittelua (vaikka yhä vaan pyörii, kiitos kysymästä). Olen aloitellut töihin paluun, ja siksi jäin miettimään kuluneen kesän kommelluksia.

Viime kesän makoilin selkähommeleitani aika pitkälti kotioloissa. Teimme toki joitakin reissuja silloinkin, mutta kaikkea piti katsella vähän vammaisen vinkkelistä: ei liian pitkiä autosiirtymisiä, ei juurikaan öitä vieraissa vuoteissa, kaikkea tätä. Tänä kesänä ei ole moisia rajoitteita ollut. Tämä on ollut sellainen reissukesä, että morjens! Olen ollut kotosalla vain joitakin hassuja päiviä! Vasta tämän huipan aikaan on jouduttu miettiään, mitä pystyn ja mitä en. Mutta sitä ennen onkin reissattu kiintiöt täyteen.

Ihan kesä aluksi olimme sen kolmisen viikkoa Portugalissa. Pyrähdimme kotiin muutamiksi päiviksi lähinnä pyykkiä pyörittämään ennen Kolin kansallispuiston reissua  lampaita farmaamaan (josta luvattua tarinaa heti, kun oloni on sen verran skarpimpi, että jaksan tahkota sen ilmoille). Mutta ehdinpä siltikin siinä välissä vielä muutamaksi päiväksi Mikkeliin ystävän mökkivieraaksi.

Lampailla sain sitten tämän saakelin huimausvitsauksen, ja tahtia on ollut pakko vähän rauhoittaa, mutta  onpa tie vienyt silti ainakin päiväreissuille Haminaan ja Helsinkiin parinkin kertaan.

Reissujen väleissä olleita päiviä ovat ilahduttaneet vieraisille tulleet ystävät yksittäin tai parhaimmillaan 50 hengen laumana. On laulettu, tanssittu, saunottu, uitu, grillailtu ja höpötelty erilaisilla kokoonpanoilla kiitettäviä määriä.

Loppukesään kuuluu vielä ainakin päiväpyrähdys Porvoossa, koko perheen voimin toteutettu viikonlopun mittainen reissu ystäväperheen merenrantamökille Länsi-Suomeen, sekä soolona suoritettava pidennetyn viikonlopun mittainen festariretki tyttöjen kesken Mikkeliin.

Johonkin kumman väliin olisi vielä laiteltava työreissu Gotlantiin murun kanssa. Mihinhän sen mahtaisi saada mitenkään mahtumaan?

Tämä on ollut ehkäpä kaikkien aikojen paras kesä. Olen ollut todella paljon ja tiivisti perheen parissa, nähnyt ystäviä kivojen juttujen äärellä ja saanut olla selkäni kanssa oikein erinomaisessa kunnossa. Viimeiset 3 viikkoa tätä huimaushirveyttä vetävät välillä kyllä fiilistä pakkasen puolelle, mutta kivat jutut ovat silti ihan ilman muuta voitolla edelleen.

Töiden aloittelu tuntuu oikein mukavalta. Akut ovat täynnä ja virtaa piisaa. Vielä kun saisin tämän selvän kännin rauhoittumaan, niin avot. Kaipa sekin siitä jossakin vaiheessa väkisin vielä tasoittuu.

Millaista kseää te olette elelleet?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s