Aamuinen temppurata Manaajan malliin

Heräsin vessahätään. Niinhän on aamuisin usein. Nyt on kuitenkin jännää tavanomaisenkin äärellä. Ennen kuin pääsee asialleen, on nimittäin selvitettävä jos jonkinlaisia pyöriviä obstaakkeleita. Esimerkiksi joko riiputtava riittävä aika siinä pystyseinässä tai suostuttava höykyytettäväksi aaltoihin heitettävän tynnyrin lailla. Temppurata vaihtelee joka päivä, joten tylsäksi ei käy. Ai niin, tai joku saattaa vain potkaista täysillä pään sisällä takaraivoon. Sanoinhan, vaihtoehtoja riittää!

Yöllä huimaus nukkuu. En näe erityisen merihenkisiä unia, vaikka itse nukahtamisen hetkellä keikunkin riippumatossa. Olen nyt niin tottunut siihen heijaukseen, että välillä jopa nautin siitä hetken. Hyväksymällä on henkisesti helpompaa tyystin epänormaalin kokemuksen keskellä. Visioin itseni vauvaksi kehtoon tai turistiksi palmusaaren rantaan. What ever rocks your boat, right? Pun very much intended.

Hei kun herään, homma alkaa taas. Tai heti, kun vähän liikautan asentoa. Ja nyt ei olla enää mukavassa riippumatossa. Nyt katsellaan taas Manaajaa silmiin. Niinpä olen minimoidakseni mustelmani siirtänyt tyynyn jalkopäähän. Siitä voin tehdä kammottavan asentohoito- ts. karusellisarjan heti ennen ylös nousemista alta pois vain hilaamalla pään roikkumaan sängyn laidan yli. Sitten huristellaan vaihtelevissa määrin sarjaa ympäri kolmen otteeseen, ja kas, vain 10 kivan kieppumisminuutin jälkeen olen vapaa lähtemään aamupissalle!

Sitten vain seinästä kiinni ja hitaasti pystyyn. Olen oma yhden hengen geriatrinen osastoni, laiskiaisvallankumoukseni, hakemuskäsittelyjononi. Mitä näitä nyt on. Sanotaanko vielä yhdessä: hyvänlaatuinen asentohuimaus.

Jälkipotku on yksi jännittävä lisäelementti asentohoidossa. Se  iskee tai on iskemättä täysin arvaamatta noin vartin sisällä hoidon jälkeen. Tuosta noin vain, missä milloinkin. PAM! Napakka potku takaraivoon niin kovasti, että koko pää retkahtaa nopeasti eteen tai sivulle. Ai että. Turha painaa pirulaista unholaan hoitosarjan jälkeen, oh no, täällä yhä ollaan, se sanoo. Tai viestii viehättävällä elekielellään.

No, tällaista tämä on. Kello on 9.30 ja päivän ekat sankariteot – pissalla käynti – on suoritettu! Voittajaolo. Päässä soi tällainen soundtrack. Kertsi puhuttelee, mutta sitä kohtaa, jossa silmät sulkemalla kaikki tuntuu muuttumattomalta en allekirjoita. Siinä kohtaa pyörii niin perkeleesti. How am I gonna be an optimist about this?

Mainokset

2 thoughts on “Aamuinen temppurata Manaajan malliin

  1. Onneks sulla on se puoliso. Olispa aikamoista pitää tuota showta yksin. Tai siis, mitä se puoliso huimaukseen auttaa, mutta on kuitenkin turvallisempi olo, kun voi huudella jonkun ottamaan kii. Kuvittelisin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s