Huimausta ja huulipunaa (kyllä ne voi samaan postiin laittaa!)

Taistelen keksiäkseni teille muutakin luettavaa, kuin iänikuiset huimausjutut. Muutama resepti on sentään ollut tarjolla, mutta myönnettävä on, että tämän aihepiirin äärellä tässä nyt aika tuhdisti pyöritään. 

Tänään olin taas fyssarin käsissä. Neljättä kertaa nyt niskaa auottiin. Fyssari oli sitä mieltä, että kerta vielä yritetään, ja sitten suosiolla tunnustetaan, ettei apuja ole. Toki jumittavat niskat aukeavat, mutta huimaukseen sillä ei ole vaikutusta ollut. 

Menee aalloissa. Saattaa olla koko päivän aika hyvä olo, ja sitten jokin pieni juttu suistaa taas hulluttelut käyntiin. Tai sitten on niin kuin lauantai, jolloin Manaaja iski suihkukaapissa ja koko päivä meni sen jälkeen pehmoisella keinuttavalla pohjalla kävellen. Ei herätessä ikinä tiedä, miten päivä tulee menemään.

Työnteko on aika hankalaa. Keikoille pääseminen on jalkojen ja julkisten varassa, koska rattiin ei ole asiaa. Unohtelen asioita ja väsyn tsempatessani paljon aiempaa enemmän. Ärsyynnyn ja turhaudun itseeni. Sairausloma olisi yhden lauseen päässä lääkärillä, mutta en halua sitä. Yrittäjänä sairauspäiuvärahani on tällä hetkellä 21 e / pv eikä se riitä mitenkään edes pakollisten kulujen kattamiseen. Firmani imaisee joka kuukausi yli 1000 e kiinteitä kuluja (veroja ja työmatkoja yms), joka on tienattava sisään vaikka mikä olisi. Sen päälle tietysti elinkustannukset ja muut. No, itse saa yrittäjä maksamansa eläkkeen määrän ja sitä kautta saikkukorvauksensa arvioida… luulisi näillä saikkumäärillä vähitellen jo uskovan, että nostettava tuota olisi. 

No, näillä nyt mennään kuitenkin. Mieli on ihan suht ok. Olen saanut purettua turhautumisia sukulaisten ja ystävien kanssa, ja syksy luo aina jotenkin sellaista uskoa ja eteenpäin menemisen meininkiä. Ja huomenna saan vielä sen lohtutatskankin. Pieniä iloja olla pitää. 

huulipunaa

 

Päätin myös, että alan piristää itseäni myös ihan konkreettisesti. Kesän hunninko-surffaaja-lookin jälkeen voisi taas välillä vähän värittää naamaansa, niin heti virkistyisi ilme. 

Silmäpusseista voisin mieluusti luopua, mutta kyllä kai tällä huolisaldolla vähän pussittelee. Ei voi lärvältä vaatia ihan ihmeitä näillä kilsoilla.

Ja samapa tuo. Huulipunalla jo saa paljon hämäystä aikaan. Tänään mennään syksyväreillä. MACin Rebel on ihana, täydellinen syksyn alun punaviiniväri.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s