Höyryä, bambipaitoja ja roller derbyä

Oli kivaa olla eilen ihmisten ilmoilla. Ensin käytiin Toijalan Veturimuseossa katsomassa appiukon upeaa Jumboa. Höyryveturi vm. 1938 päästeli höyryjä 44 vuoden tauon jälkeen! Melkoista omistautumista kunnostusjoukolta. Pakko ihailla!

Jumbo

 

Kannattaa piipahtaa museolla ihailemassa rautatiehistoriaa. Siellä on jos jonkinlaista meneen ajan menopeliä!

Toijalan jälkeen ajelimme Tampereelle. Siellä pelattiin roller derbyn Suomi Cupin kuudes matsi. Olin taas juontamassa. Kivaa hommaa. Pärjäsin aivan hyvin pitämällä korkeasta pöydästä tukea. Puhe tulee kyllä suusta, vaikka fysiikka pettäisikin. En usko, että monikaan yleisöstä ollenkaan hokasi, että pääni sisällä ajelin melkoista kieppuvaa vuoristorataa. Merkkailin paperille muistettavia asioita, ja ihan hyvin luulen pärjänneeni. Rutiini on hieno asia!

Katsokaa, miten hienon paidan löysin tapahtuman myyntipisteeltä! Bambeja! Oravia! Kaniineja! Täydellinen omituinen syksykollari!

eläinpaita

Tänään on tiedossa lisää sosiaalista säpinää. Ajamme toiseen suuntaan, Helsinkiin Linnanmäen Sea Lifeen, juhlimaan isoäitini 88-vuotispäiviä. Hän on valinnut paikan. On varmasti hyvä paikka vierasjoukkoa ajatellen. Sisaruksillani on tuntuvasti omiani pienemmät lapset, ja he viihtyvät varmasti montaa pönötyspaikkaa paremmin tuollaisessa vähän toiminnallisemmassa ympäristössä. Omat isommatkin tykkäävät paikasta paljon, ja meille aikuisillekin siellä riittää ihasteltavaa. Tykkään!

Tällaiset ihmisvilinät ovat mulle aika työläitä kaikessa kivuudessaankin juuri nyt. Huimaus väsyttää tosi kovasti ja vaatii niin paljon keskittymistä, että muuhun ei oikein enää liikenisi. Samalla on kuitenkin kiva nähdä ihmisiä. Vähän hankala yhtälö. Tällaiset viikonloput, joiden molempina päivinä on menemisiä, ovat huono juttu jaksamiselle. Pitää koittaa muistaa se kalenterin täyttyessä paremmin.

Viimeaikoina tänne meille Hämeenlinnaan on ilmoittautunut ihania tyyppejä kyläsille, ja se onkin mulle kaikkein helpoin ja miellyttävin sosialiseeraamisen muoto tällä hetkellä. Voin makoilla sohvalla vain pikkuisessa keinunnassa, ja nauttia tyyppieni seurasta. Arvostan aina tosi paljon sitä, että ihmiset jaksavat lähteä tänne kyläsille. Itse reissailen Helsinkiin useamman kerran viikossa jo töiden vuoksi, mutta tänne päin pitää tulla ihan vain minun vuokseni. Rakkauden tekoja.

Oletteko muuten jo osallistuneet Kutsu mua -kampanjaan kiusaamista vastaan? Kuvavirrassa on todella liikuttavia lappuja, takana varmasti aika kipeitä kokemuksia. Tämä on somen paras puoli – hyville asioille saa nopeasti näkyvyyttä. Minä osallistuin tällaisella:

kutsu mua

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s