Oma maski eka!

Vietin pe-la Vanajanlinnassa hyvinvointivalmennuksessa. Oli hyvä reissu! Tarttui mukaan paljon ihan fyysisen puolen oppia, ja sitten – vähän yllätykseksenikin jopa – rehdisti kupoliosaston juttujakin.

Tuolla KG-blogin puolella juttelen enempikin siitä, mitä kaikkea tuo valmennus sisälsi, mutta jos vähän tälläkin puolella. Ajatukset ovat vielä melkoisessa myllerryksessä ja selkeästi hakevat vielä uomiaan, mutta yhden jutun tajusin kirkkaasti. Kurssilla muistutettiin vanhasta lentokoneohjenuorasta:

Put your own oxygen mask on first!

Samalla lailla, kuin vaaratilanteessa lentokoneessakin kehotetaan laittaamaan se oma happimaski naamalle eka, ja auttamaan sitten vasta maskit muiden naamoille, niin myös muussa elämässä kannattaa hoitaa itsensä kuntoon eka, ja sitten löytyy paremmin virtaa ja mahiksia auttaa muita ympärillä.

Tuo vertaus soitteli mulle juuri oikeanlaisia kelloja juuri oikeaan aikaan. Hassua, kun joskus käy juuri niin. Tajusin kirkkaasti tuolla kurssilla, että oma maski on jäänyt laittamatta ekaksi aika usein viime aikoina. Olen laimilyönyt omaa jaksamistani yrittämällä olla muille avuksi, vaikka oma patterikin on piipannut punaisella.

Olen jeesailut ja viisastellut ja lohdutellut ja tukenut ympäröiviä ihmisiä, kun itse asiassa olen itse ollut melkoisesti tuen ja lohduttelun ja viisaiden sanojen tarpeessa. En vain ole sitä hokannut itselleni myöntää. Olen taas kerran ns. paahtanut menemään, ikään kuin omia tarpeitaan pääsisi jotenkin sprinttaamaan karkuun.

Jos jotakin opin tuon viikonlopun valmennuksessa, niin olkoon se tämä happinaamarihommeli. Mä laitan sen nyt itselleni eka. Mä alan omaksi parhaaksi kaverikseni. Alan kiinnittää vähän enempi huomiota siihen, miten mä jakselen ihan oikeasti ja rehellisesti.

Tämä on sellainen teema, jota olen viime aikoina mielessäni pyöritellyt jonkin verrankin. Nyt se selvästi kolisi rytinällä peräseinään tuolla, kun oli aikaa vähän kuulostella omia ajatuksia ja oloja hetki irti arkihommista. Hyvä, että kolisi.

Samaan aikaa olen kuunnellut äänikirjaa näistä teemoista. Kuten sanottua, on ollut kytemässä pinnan alla jotakin oivallusta. Yllätyin tosi positiivisesti Oprah’n This I know for sure -kirjsta, jonka mainitisn aikaisemmin. Suosittelen lämpimästi, jos vähän haeskelet omia nahkojasi. Olisin kuunnellut paljon pidempäänkin! Oprahilla on melkein hypnoottinen ääni! Nyt latasin iPodiin seuraavan selfhelp-kirjan, katsotaan onko mistään kotoisin.

Mitäs teidän happinaamareillenne kuuluu? Onko omalla naamalla eka?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s