Oodi kirjoille – miksi lukea kirjoittamisesta?

Olen aika innoissani. Aloitan tänään puolivuotisen luovan kirjoittamisen verkkokurssin Oriveden opistolla. Opiskelijan ominaisuudessa siis. Tuumasin, että on ihan liian kauan aikaa siitä, kun viimeksi sain ohjausta omaan kirjoittamiseeni. Tuollainen on työkseen kirjoittavalle parasta työnohjausta, uusien ajatusten herättelyä ja nitkauttelua pois luutuneilta urilta.

Lehtikirjoittaminen on kivaa ja mieluisaa, mutta päteehän siinä tietyt, varsin fakkiintuneetkin lainalaisuutensa. Artikkelit noudattelevat pitkälti samoja muotoja, vaikka aiheet vaihtelevatkin downshiftaamisesta rannekanavaoireyhtymään (tällä viikolla näppiksellä ovat esimerkiksi juuri nuo). Lehdestä vähän riippuu, miten juttu muotoillaan, mutta peruskuvio on aika sama. Kaunokirjalliset hommat antavat ihan eri tavalla vapauksia, vaativatkin suorastaan. Olisi karmaisevaa lukea lehtimuotoon pakattua satua.

En malttanut odottaa kurssin alkamista, vaan kävin kolmisen viikkoa sitten kirjastossa vähän katselemassa millaisia kirjoitusoppaita sieltä löytyisi. Ihastuin runoilija-kuvataiteilija-kirjoittamisen opettaja-zenbuddisti Natalie Goldbergin Luihin ja ytimiin -kirjaan niin paljon, että tempaisin heti perään kirjan Avoin mieli. Sen jälkeen rakkauteni oli vielä syvempi, joten nyt meneillään on Hyvä kaukainen ystävä, ja yöpöydällä odottamassa vielä Lukeva mieli.

Sitten tuumin katsastaa kotimaista tarjontaa, ja ahmin Taija Tuomisen,  Minusta tulee kirjailija -oppaan, sekä Claes Anderssonin Luova mieli -teoksen. (Onko mieli  kirjoitusoppaiden kirjoittajien lempparisana?). Seuraavaksi käsiin tarttui Merete Mazzarellan Elämä sanoiksi. Tykkäsin kovasti. Myös Elina Hirvosen ja Anu Silfverbergin Sata sivua – tekstintekijän harjoituskirja on oikein kiva. Lähti siis aavistuksen käsistä, mutta voisi kai huonompaankin hurahtaa?

Vähän aiemmin keväällä kuuntelin äänikirjana Stephen Kingin On writing: a memoir of the craft -kirjan. Sitä suosittelen myös erinomaisen lämpimästi!

Onpa ihan kiehtova maailma! En oikein edes hoksaa, miksen ole aikaisemmin lukenut kirjoittamisesta kuin silloin tällöin. Olen kyllä käynyt kirjoituskursseilla ja seurannut alaa kiinnostuksella, tehnyt erilaisia kirjoitusharjoituksia ohjatusti ja itsenäisesti ja sillä tavoin ollut kiinni myös kirjoittamisen teoreettisessa puolessa, mutta nyt näyttää ahmituttavan näitä kirjoja oikein kunnolla. Koska yksi lempigenreistäni on elämäkerta, nautin ihan erityisesti niistä kirjoittamiskirjoista, joissa kirjailija kertoo omasta suhteestaan kirjoittamiseen, uransa vaiheista ja niistä keinoista, joilla hän selättää kauhun hetket valkoisen paperin äärellä.

Melkein jokainen kirjoittaja antaa saman ohjeen kirjoittamisesta haaveileville. On luettava paljon voidakseen kirjoittaa hyvin. Olen aina allekirjoittanut väitteen, ja lukenut intohimolla hyvin kaikkiruokaisesti. Esimerkiksi näiden kirjoituskirjojen väleissä lukaisin syyskuussa Grégoire Dalecourtin varsin kepeän Onnen koukkuja -kirjan, hauskan kotoutumista käsittelevän Marjaneh Bakhtiarin Toista maata -teoksen ja sitten töiden vaatimuksesta todella kiinnostavan Suomi – Suomaa -kirjan soiden synnystä, myyteistä ja käytöstä. Lukeminen on ihanaa! Lisäksi olen nauttinut jo aiemminkin monesti hehkuttamiani äänikirjoja työmatkoilla ja vaika kävelylenkeillä. Just nyt menossa on uusintakierrokselle päässyt Gretchen Rubinin The Happiness Project ja Sarah Watersin Tipping Velvet.

Minua ei lainkaan haittaa lukea ja kuunnella 2-4 kirjaa samaan aikaan limittäin ja lomittain. Tartun kulloiseenkin mielialan ja tilanteen mukaan. Joku kirja nappaa niin mukaansa, että se on imaistava putkeen ilman keskeytyksiä, ja joku toinen taas tarjoilee ihanaa viipyilyä palan kerrallaan. Jos joku kirja on ihan paska, jätän sen surutta kesken. Elämä on liian lyhyt huonoille tuherruksille.

Lukemisen arkkivihollinen on Facebook. Ainakin minulle kaavio on vesiselvä: mitä enemmän roikun facessa sitä vähemmän luen. Somen repaleinen rytmi ja valtava viriketulva vievät kyvyn keskittyä ja rauhoittua lukemaan. Jopa yhden kappaleen, saati sivun tai luvun lukeminen muuttuu nopeasti mahdottomaksi.

Kun vielä elokuussa käytin melko paljon aikaa kaikenlaisten feedien selailuun ja kommentointiin, olin aivoistani ihan tukkeessa. Silloin ei olisi tullut mieleenkään, että aikaa tai jaksamista olisi duunien ohessa riittänyt parin tuhannen sivun ahmaisemiseen, niin kuin syyskuun aikana kävi melkein huomaamatta. Jos olet miettinyt, miksi lukeminen ei enää maita, ota viikoksi  irti somesta. Ero on melkoinen!

Lukeminen ruokkii ihan huikealla tavalla kirjoittamista. Käy jatkuvasti niin, että pääsen etenemään muutaman sivun, kun on ihan pakko kirjoittaa muutama sana tai lause vihkon marginaaliin muistiin. Usein on pakko laittaa koko opus syrjään ja avata läppäri. Sitten yhtäkkiä näppiksellä on kuin tuhatjalkainen, kun sormet eivät meinaa mitenkään ehtiä ajatuksen tahtiin.

Näiden kolmen viikon aikana, kun olen lukenut kirjoittamisesta, olen ensimmäistä kertaa kirjoittanut pitempää fiktiota. Jokin lukko naksahti auki aivoissa, ja syntyi kolmisenkymmentä sivua satua minulle ihan uudessa genressä. Maaginen realismi ei ole koskaan saanut minua kirjoittamaan, vaikka luenkin sitä mielelläni. Nyt olen sormiharjoitellut sen äärellä suurella nautinnolla.

Lukeminen on möyhinyt aivoja myös sillä tavalla, että näen paljon seikkailullisempia unia. Muistan niitä entistä paremmin herättyäni, ja saan yön aikana ihan uudenlaisia oivalluksia. Toivottavasti tämä kehitys jatkuu, sillä öistä on tullut tosi hauskoja. Olen unissani sankaroinut vaikka minkälaisia ihmeellisyyksiä!

Sohvan kulmalla minua odottavat seuraavaksi Curt Jonssonin Luova kirjoittaminen, Marja Myyryläisen Totta ja Tarua, Boltonin, Fieldin ja Thompsonin Writing Works, Heli Hulmin Saattaen vaihdettava – vapaudu kirjoittamaan, sekä Suomen Tieteiskirjoittajat ry:n ja Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti ry:n Kirjoita kosmos – Opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen.

Ja entäs sitten ne kirjat, jotka minun ihan oikeasti pitäisi lukea? Niin, Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttänä sekä Aikuiskasvatuksen risteysasemalla – Johdatus aikuiskasvatukseen ovat nököttäneet tuossa jo jonkin aikaa. Yritin, ihan varmasti yritin! Ei vain lähtenyt imemään yhtään. Lukaisen tuon toisen pinkan ensin, ja yritän sitten uudelleen.

Kaiken tämän lukemisen ja kirjoittamisen äärellä odotan tietysti innosta kihisten ihka ekaa omaa kirjoituskurssiani! Kunpa olisi jo marraskuun alku! Ilmoittautumisia on tullut mukavasti, ja kohta päästään laskemaan kynä paperille. Pistäpä ilmoittautuen, jos mielit mukaan!

Vaikuttaako some sun lukemiseesi? Ootko lukenut jotakin kivaa lähiaikoina? Laita suositukset jakoon!

Mainokset

2 thoughts on “Oodi kirjoille – miksi lukea kirjoittamisesta?

  1. Some on vaikuttanut lukemiseeni siten, että olen löytänyt blogien maailman. Olisi niin paljon mielenkiintoista luettavaa, kun vain aika riittäisi – ja löytäisi ne kaikki ihanat sivut.

    Sen sijaan oma kirjoittaminen on täysin kuoliossa ja tuntuu että se on menettänyt muutenkin merkitystään ja mielenkiintoaan.

    Kirjoja luen yhä edelleen ja jatkuvasti. En koe, että lukemiseni olisi hiipunut somen takia. Luen 3-4 kirjaa kuukaudessa ja aina pitää olla jokin kirja, johon voi tarttua, kun siltä tuntuu.

    Viimeksi luetuista voin mainita mielenkiintoisina mm. Merja Asikaisen Tommi Liimatainen – Kaasu pohjassa, Anneli Kannon Pala palalta pois – kertomuksia Alzheimerin taudista, Kimmo Oksasen Kasvonsa menettänyt mies sekä Torey Haydenin Aavetyttö.

    1. Mullakin blogien määrä on lisääntynyt somen myötä tuntuvasti. Aina aika ajoin mietin, pitäisikö tällekin blogille laittaa fb-sivu, mutta sitten siirrän sitä myöhemmäksi. Se lisäksi Facebookin käyttöä.
      Luin tuon Kaasu pohjassa myös silloin just ennen Inhimillistä tekijää, muut ovat vieraita Pala palalta kuulostaa mielenkiintoiselta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s