Voiko liikajuomista käsittelevän Kosteusvaurioita-kirjan antaa joululahjaksi loukkaamatta?

Olen saanut muutaman ihanan joululahjoihin liittyvän viestin tässä pimeyden alati pimetessä. Jokunen on kertonut hankkineensa Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta -kirjani läheiselleen lahjaksi ja muutama taas miettinyt, onko sellainen sopivaa ollenkaan. Tuleeko tuhottua hauras joulu, jos kääreistä paljastuu näin paineinen paketti?

Olisinpa hassu kirjoittaja, jos toteaisin, että älä anna! Tietenkin toivon, että kirjani löytäisi pukinkontteihin. Myönteiseen vastaukseen löytyy myös perusteluja. Uskon nimittäin ihan vakaasti, että toisen auttaminen alkuun tämän hankalien aiheiden käsittelyssä on rakkauden teko parhaasta päästä.

Kirjan voisi antaa sisarukselle. Kosteusvaurioita on nimittäin saamani lukijapalautteen perusteella kirja, joka on lähentänyt toisistaan etääntyneitä aikuisia sisaruksia. Sen kiertoon laittamisella perhepiirissä on päästy juttelemaan uudella tavalla menneistä kokemuksista ja miettimään rauhassa, mitä kukin sisarusparvessa oikeastaan kokikaan lapsena, ja millaisia liitännäisiä niistä ajoista on kellekin tarttunut mukaan omaan aikuisuuteen. Koska aiheen vetäminen keskusteluun ihan kylmiltään on monissa perheissä tosi vaikeaa, on kirja toiminut jonkinlaisena pehmusteena. Voi ehkä ajatella, että jos kerran muissakin perheissä on koettu tällaisia vaikeita vaiheita, ja erilaisin keinoin päästy niistä eteenpäin, voisi se ehkä olla mahdollista meillekin. Kokeillahan kannattaa ainakin, eikö vain?

Sisarusten välit voivat olla tosi kinkkiset aikuisena esimerkiksi erilaisten lapsuudenperheen roolien vuoksi. Ei ehkä tunnu löytyvän mitään tapaa jutella rauhallisesti teemasta, jota kukin on pyrkinyt pitämään piilossa pitkäänkin. Sisasrusten kokemukset liikaa juoneesta vanhemmasta voivat olla myös ihan oikeasti niin erilaisia keskenään, että moni miettii elettiinkö sitä samassa perheessä ollenkaan. Samalla kokemusten jakaminen repimättä ja rakkaudella voi olla tosi hyvä kokemus, ja siinä toivon todella kirjani voivan auttaa. Onneksi tiedän niin jo käyneenkin monissa perheissä.

Entä sopisiko kirjaa ojentaa lahjaksi ystävälle, jonka taustassa on kosteaa oloa? Onko se loukkaavaa tai tungettelevaa? Tällaisiakin mietteitä olen kuullut nyt joulun alla. Kovasti olen rohkaissut rohkaistumaan. Ajattelen, että myös ystävyyssuhteessa voidaan saavuttaa syviä välittämisen uusia sävyjä, jos näistä pehmeistäkin paikoista on lupa jutella. Ehkä kirjan voisi antaa toteamalla, että se on kirjoitettu lempeydellä rakentamaan, ei hajottamaan lisää. Sillaksi tai astinlaudaksi, lohduksi ja vertaiseksi tueksi. Ehkä asiaa voi katsella saajankin vinkkelistä: pahastuisitko itse, jos rakas ystäväsi haluaisi tarjota sinulle apuja ja tukea pahassa paikassa? Ehkä pahimmassasi. Minä en ainakaan. Voiko kauniimmin välittämisestään edes viestiä?

Jotkut lukijat ovat hommanneet Kosteusvaurioita-kirjan myös vanhemmalleen. Ymmärrän, miten valtavan pelottavalta sellainen voi ajatuksena ensialkuun tuntua, mutta myös tästä on monia hyviä kokemuksia lukijapalautteen perusteella. Taas kerran kirja voi toimia kynnystä madaltavana elementtinä hankalan puheenaiheen esiin nostamiseksi. Hyvin monilla liikaa juoneilla tai juovilla vanhemmilla on myös itsellään ollut kostea koti. Niinpä kirjan sanoma voi itse asiassa puhutella saajaansa paljon monisyisemmin, kuin antaja ehkä ensin ymmärtääkään.

En yritä väittää, että kirjani voisi raitistaa akuutisti liikaa juovan vanhemman. Tiedän, että sellaisessa tilanteessa kirjan näkeminen voi aiheuttaa oikein kiukkuisiakin fiiliksiä. On kuitenkin myös mahdollista, että pienestä säröstä vaikenemisen muuriin syntyy tulevaisuudessa hyvää. Taas kerran, miksi ei kannattaisi kokeilla? Jos tilanne on jo huono, ei kai ole paha juttu edes yrittää sitä vähän muuttaa paremmaksi? Jos ei muuta, ainakin voi itse kokea tehneensä rohkean aloitteen hankalassa paikassa.

Kosteusvaurioita on sovinnonhaluinen, lohdullinen kirja. Se ei etsi syyllisiä eikä huuda ketään tilille. Olen joskus todennutkin sen olevan enemmänkin haikea rakkauskirje pulloon hukatuille vanhemmille, ja seison ajatuksen takana edelleen.

Yksi ihan loistava kirjalahjan kohde on liikaa juovan vanhemman lapsena kasvanut oma puoliso. Näistäkin paketeista olen kuullut, ja saanut olla yllättämässä lahjansaajaa vähän omistuskirjoituksen merkeissä itsekin. Todella liikkis rakkauden teko on sekin, että kumppani tunnistaa mahdollisen aiheen läpikäymisen tarpeen rakkaassaan, ja auttaa siinä tällaisella avauksella, rinnalta ja turvallisesti. Keksin heti aika monta paljon tyhmempääkin lahjaideaa.

Jos mietit Kosteusvaurioita-kirjaa lahjakonttiin, saat sen edelleen 19,90 euron hinnalla ja ilman postikuluja klikkaamalla itsesi tänne ja merkkaamalla kuponkiin koodin KOKOVARTALOFIILIS.

Saako fiilistelyn alkaa jo? Alan joka tapauksessa.

 

Mainokset

2 thoughts on “Voiko liikajuomista käsittelevän Kosteusvaurioita-kirjan antaa joululahjaksi loukkaamatta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s