Arvonta: Kosteusvaurioita-kirja tarjolla!

Pistetään pystyyn kirja-arvonta! Jaossa on esikoiseni Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta (Atena 2017), joka käsittelee ihmisten kokemuksia liikaa juovan vanhemman kanssa varttumisesta.

Kosteusvaurioita-kirjassa aiheina ovat kostean kodin vaikutukset mm. omaan vanhemmuuteen, pari- ja muihin ihmissuhteisiin, työssä jaksamiseen ja omanarvontuntoon. Mukana on myös paljon tarinoita siitä, millaisilla keinoilla ihmiset ovat päässeet sinuiksi vaikeuksiensa kanssa.

Kirja sopii sinulle, joka olet itse varttunut liikaa juovan vanhemman kanssa, tai joka olet parisuhteessa kosteikon kasvatin kanssa. Siitä ovat pitäneet paljon myös vanhemmat, jotka haluavat pohtia oman alkoholinkäyttönsä vaikutuksia perheessä. Kirja auttaa myös muita ymmärtämään läheistensä pehmeitä kohtia, ja se on pidetty teos myös päihdetyöntekijöiden keskuudessa, sekä lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten parissa.

Arvontaan osallistuminen on helppoa:

Kerro minkälaisista alkoholiaiheista haluaisit kuulla Pullonpyörittäjä-podcastissani tai lukea täällä Kokovartalofiilis-blogissani. Voit ehdottaa myös mieleistä haastattelu- tai keskustelukumppania.

Osallistu kommentoimalla tähän postaukseen tai Facebookissa ja Instagramissa jakamani kuvan alla.

Arvonta on käynnissä 30.4. saakka. Otan määräajan päätyttyä yhteyttä voittajaan ja tuikkaan kirjan postiin (omistuskirjoituksella tai ilman, ihan voittajan halun mukaan).

Mainokset

30 thoughts on “Arvonta: Kosteusvaurioita-kirja tarjolla!

  1. Olisi mielenkiintoista kuulla keskustelua kosteikon kasvatin parisuhteista, kuinka kiintymyssuhteet muodostuvat ja näkyvät sitten aikuisuuden ihmissuhteissa.
    Tämä kirja on upe, iso kiitos siitä ❤

  2. Voi ei, tämän kirjan minä haluaisin niiiin kovasti. Varsinkin tällä hetkellä, kun odotan itse esikoistani ja nämä oman lapsuuden asiat ovat puskemassa kovasti pintaan.

    Itse haluaisinkin nyt myös kuulla tai lukea mitä tuntemuksia oman lapsen saaminen on tehnyt meille kosteassa kodissa varttuneille. Lähinnä siis miltä se on tuntunut ja kuinka arki (sekä juhlat!) ylipäätään on lähtenyt toimimaan. Erityisesti juhlissa, missä juurikin alkoholi voi olla läsnä, miltä se tuntuu ja miten asian kanssa on menetellyt. Kaikkea mahdollista, olisi kiinnostavaa lukea/kuulla.

    Mutta kirja ennenkaikkea, olisi ihana ❤

      1. Olisikohan tämä sysäys alkaa asioita käsittelemään?! Tuntuu vaikealta ja työläältä alkaa etsimään keinoja purkaa asioita lapsuudesta ja tämä saattaisi olla oiva apu tähän ongelmaan.

  3. Itse kipuilen edelleen itseni ja oman identiteettini kanssa. Lapsena se kaikki mitä tapahtui oli normaalia, vasta aikuisena ymmärtänyt, että asiat olivat pielessä. Parisuhteessa on vaikea luottaa toiseen, pelkään myös mieheni juomisen muuttuvan ongelmalliseksi. Näistä parisuhdejutuista haluaisin lukea enemmän.

  4. Minua kiinnostaa, joutuvatko alkoholistiperheissä kasvaneet kärsimään usein vielä aikuisenakin vanhempiensa juomisesta? Sekoittavatko monet alkoholistit lastensa elämää kuolemaansa saakka? Hyvä arvonta! Toivottavasti onni suosii!

  5. Tämän kirjan haluaisin kovasti.
    Miten päästä eroon siitä häpeästä ja leiman tunteesta. Itsetuntoon liittyen myös

  6. Ammatin puolesta aihe kiinnostaa. Olen vetänyt myös lasinen lapsuus tukiryhmää. Kirja olisi kiva muisto ja hyvä lainata myös asiakkaille. 🙂

  7. Halusin kuulls keskustelua pelosta raittiisss elämässä. Eli esim. lapsi pelkää vanhemman alkavan taas juomaan, vaikka NYT on juuri kaikki hyvin. Kun odottaa kokoajan pahinta.

  8. Tämä kirja oli tärkeä lukukokemus. Alkoholistiperheessä kasvaneelle teoksessa oli paljon tunnistettavaa. Kiitos, että olet kirjoittanut kirjan. Valaistaan varjot!

    Olisi mielenkiintoista lukea tai kuulla lisämietteitä anteeksi antamisesta. Tosiaankin tuntuu siltä, että meillä vallitsee vahva anteeksiannon eetos – jos et osaa, halua tai kykene päästämään irti, nousemaan asioiden yläpuolelle ja ikään kuin aikuistumaan menneisyyden tapahtumien suhteen, olet syvällä tavalla epäonnistunut ja tavallaan valitset itse tapahtumiin liittyvän kärsimyksen. Mielestäni tämä ajattelutapa on myrkyllinen, ja siitä pitäisi keskustella enemmän.

    Jos sattuisin voittamaan kirjan arvonnassa, veisin sen yläkoulumme opettajainhuoneen kirjastoon. Kasvatusalan ammattilaisille tämä on tarpeellista luettavaa.

    1. Kiitos Jenni! Tosi kiva kuulla! Tuo anteeksiannon teema on erittäin hyvä ja oleellinen. Ja tuntuipa kivalta tuo ajatus, että kirja päätyisi koulun nuorten saataville. ❤

  9. Kuinka kontrollifriikkiydestä pystyisi hellittämään? Alkoholistien lapsena pelkään koko maailman kaatuvan jos kaikki narut eivät ole käsissäni. Tällainen vahingollinen ajattelutapa syö kaikki voimani.

  10. Oman vanhemman humalajuominen sai hänet muuttumaan kiltiksi ja kivaksi, kun selvinpäin oli aika takakireä ja häntä sai vähän varoa, kotona oli jännittynyt ilmapiiri. Lapsena oli suoranainen helpotus kun näki hänen menevän kaapille ja aloittavan juomisen. Mitä se on kun kokee toisen humalajuomisen hyvänä asiana?

  11. Olen vasta nelikymppisenä alkanut käsittelemään isäni jatkuvaa kiukkuviinarähinöintiä viikonloppuisin sekä lomilla. Fyysiset ruhjeet haalistuivat nopeasti, mutta henkiset ovatkin sitten toinen juttu. Itselläni oli lapsena häpeän lisäksi pelko puhua asiasta kenellekään. Pelkäsin joutuvani suurempiin hankaluuksiin, jos paljastaisin synkän salaisuuden (naapurit tosin varmasti tiesivät asioiden oikean laidan…) ja asialle tekisi joku jotain. Kun olet joutunut opettelemaan hengissä selviämistaitoja, miten niistä voisi päästä eroon? Tuntuu, että ne vaikuttavat parisuhteeseen, vanhemmuuteen, työelämään, sosiaaliseen elämään, toisin sanoen kaikkeen.
    Viime aikoina olen myös miettinyt miksi vähän kännissä ja läpällä- touhut katsellaan sormien läpi pelkästään naureskellen ja annetaan känniääliöiden tehdä edelleen mitä huvittaa?
    Lisääkin kysymyksiä löytyisi, mutta eiköhän tässä ole tekstiä enemmän kuin tarpeeksi🥺

  12. Omasta lapsuudesta en voi sanoa että olisin mitenkään kärsinyt alkoholin suurkuluttajien toilailuista, paitsi joitakin tilaisuuksia missä on hävennyt silmät päästä. Nyt kun katselee n. 15 vuotta taaksepäin ja oma mies juonut 22 vuoden yhdessäolosta lähes kokoajan enemmän kuin mitä on tajunnut. 3 yhteistä lasta viimeisen 12 vuoden aikana, koska lupaukset muuttumisesta on saanut uutta uskoa. Lapset ovat kärsineet juomisesta, aikuisten tappelusta ja äidin kireästä pinnasta. 22 vuoden jälkeen tein päätöksen… Me tytöt lähdettiin ja aloitettiin elämä nelistään. Mies hakeutui hoitoon ja toipumassa… hän on kuin eri ihminen, ihminen jota en tunne. Miten saa luottamuksen takaisin raitistumisen jälkeen. Sikäli mikäli tämä on suunta jota päin olemme menossa. Tämä suunta olisi parhain jo lastenkin takia, he tarvitsevat 2 tervettä vanhempaa. Kirja tulisi tarpeeseen täällä meillä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s