Terkkuja telkkarista

Huomenta! Kello ei ole vielä aamun yhdeksää, mutta olen ollut ylhäällä jo viisi tuntia. Olen toki aamukukku muutenkin, mutta rajansa silläkin. Tänään ylös veti 4.30. aamutelkkarin haastattelu kirjasta. Jos haluat nähdä sen, eikä varhaisvirkkuus kuulu rutiineihisi, niin tässä klippi.

Tämän keskiviikkopäivän puhteisiin kuuluu seuraavaksi vierailu Yle X:llä klo: 12 ja sitten radio Nostalgialla klo: 16.

 

Kosteusvaurioita telkkarissa ja radiossa

Pötköttelen itsekseni hotellissa Pasilassa. Eipä tule ikinä oltua tällä tavalla omissa oloissaan, yhden hengen huoneessa, kun hotellihommissa on aina mukana joko koko perhe tai muru nyt vähintään.

Tänään olen täällä erikoishommissa, yöpymässä lähellä huomisen aamuvarhaisen tapahtumapaikkaa. Olen nimittäin huomenna Ylen aamutelkkarissa vieraana juttelemassa Kosteusvaurioita – Kasvukertomuksia pullon juurelta -kirjasta. Paikalla pitää olla viimeistään klo: 5.55. ja se olisi melkoinen tehtävä Hämeenlinnasta ilmankin veturimiesten lakkoa.

Huomenna on ns. kaksi kärpästä -päivä. Tulen aamutelkan jälkeen hotellille aamupalalle ja ottamaan pikku päikkärit, ja suuntaan sitten takaisin samaan taloon, Yle X:n vieraaksi klo: 12. Aihe on sama. Perjantaina on sitten vielä Yle Puheen keskustelu, mutta välissä sentään joudan kotiin.

Saapas nähdä tuleeko yöllä uni silmään, kun herätys on niin supervarhaisella. Olen melkoinen herätyskellon stressailija, mutta toivotaan, että tämä ilmastoinnin tasainen humina tuudittelee edes muutaman tunnin unille. Uskon maskeeraajan odottelevan siellä aamulla paksu valokynä tanassa. Kiva mennä joka tapauksessa tietenkin. On melkoinen etuoikeus saada suu vaahdossa jauhaa siitä, minkä äärellä on muutaman viime vuoden niin tiiviisti äheltänyt!

Kosteusvaurioita – Mistä sitä saa?

Someni on tulvinut ihania kuvia, joissa tutut ja tuntemattomat poseeraavat Kosteusvaurioita-kirjani kanssa kirjakaupan hyllyllä tai kotisohvalla. Niistä tulee ihan hullun hyvä fiilis! Myös palautetta on tullut kiitettävästi, vaikka kirja on ollut maailmassa vasta joitakin päiviä. Yksi suosikeistani kuului näin: ”Tämä aihe pitää kuitenkin avata, ja tämä kirja tekee sen vaikeasta aiheestaan huolimatta lempeällä ja viisaalla tavalla, ei mässäillen tai repien.” Juuri niin olen yrittänyt tehdäkin. Rakentaa, en hajottaa.

Moni on kysellyt myös mistä kirjaa saa, ja vastaus on varsin helppo: melkein kaikkialta. Kirjan sijoittelu kivijalkamyymälöissä vaihtelee tosiaan aika paljon, ja sitä on bongailtu niin lääketieteen, yhteiskunnan kuin alkoholipolitiikankin hyllyistä. Myös verkkokaupoista se löytyy varsin kattavasti.

Koska haluan tietysti mahdollisimman monen löytävän kirjan äärelle, niin tässäpä joitakin mahdollisia hankintaväyliä – niin e-kirjana kuin perinteisenäkin versiona:

Adlibris   Täällä kirja on komeillut hienosti myydyimpien Top vitosessa heti ilmestymisestään lähtien, ja nauttinut jopa ykkössijaakin. Jihuu!

Atenan verkkokauppa Oma kotipesäni.

Booky.fi  

CDON.COM Täällä kirja on minulle varsin mieluisassa ”bestsellerit”-kategoriassa ainakin tämän postauksen kirjoittamisen hetkellä.

Elisa Kirja E-kirjana löytyy!

Info.fi  Toimittavat kotiin ja kivijalkamyymälöistä löytyy myös.

Suomalainen Heidän valikoimassaan kirja on ympäri maan ihan ylintä Lappia myöten. Tosin ainakin yhdestä kirjakaupasta kuulemma on jo myyty loppuun kertaalleen, mikä tietysti ilahduttaa allekirjoittanutta kovasti. Saavat sinnekin lisää ensi viikolla kuulemma, joten eipä hätiä!

Hintavertailua voi harjoittaa helpoiten täältä!

Kirjaani myy myös Akateeminen, mutta he ovat näköjään kirjoittaneet sen tietokantaansa muotoon Kosteusvaurioiita, joten oikeinkirjoitetulla haulla se ei löydy. Nimelläni – Ani Kellomäki – sentään kuitenkin.

Ja toki kirja on myös kirjastoissa kautta maan, mutta (ja tästäkin tietysti olen hullun iloinen) sillä alkaa olla melkoiset jonot. Esimerkiksi Helsingin, Vantaan ja Espoon Helmet -tietokannan mukaan halukkaan täytyy asettua jopa 153 jonottajan hännille. Huh!

Jos pääset kirjaani käsiksi ja harrastat sosiaalista mediaa, niin nappaa ihmeellä minulle kuva ja merkkaa se #kosteusvaurioita. Bongailen niitä supermielelläni!

Tällä viikolla kirjasta on puhuttu paljon lehtipuolella, ja ensi viikolla vierailen sen tiimoilta ainakin aamutelkkarissa (keskiviikkona), Yle X:llä (samoin keskiviikkona) ja Yle Puheessa (perjantaina).

Jänniä aikoja!

 

Kosteusvaurioita-kirja kaupan hyllyillä

Huh, melko intensiivinen on tämän elokuun alku! Odotin Kosteusvaurioita-kirjaani ilmestyväksi 10.8., mutta se ehtikin jo kauppoihin heti kuun alkuun. Niinpä yhdessä vauhdikkaassa ja erittäin tunnekirjoisessa hötäkässä alkoi niin työkausi loman jälkeen kuin lukijapalautteen sateleminenkin. Sähköposti huutelee poikkeuksellisesti nyt niin vastattavia kuin lähetettäviäkin haastattelupyyntöjä eri suuntiin. Pientä roolihyppelyä kysyjästä sanojaksi ja takaisin.

Olen ollut kahden kirjan toimittajakunnassa ennenkin, mutta tämä on ensimmäinen ihan omani, joten kirjan tekoon liittyy hurja määrä ensimmäisiä. Eilen sellainen koitti paikallisessa kirjakaupassa, kun kauppareissulla hetken mielijohteesta poikkesin sisään kurkkaamaan, josko siellä olisi jo opus hyllyssä, kun tietoja muualta löytyneistä kirjoista alkoi yllättäen tihkua kavereilta. Ja siellähän se valkoselkäisenä tökötti rivissä kavereittensa kanssa! Erikoisessa paikassa ehkä, Nato-aiheisen kirjan vieressä, mutta ei kai siinä. Erikoistunne, kertakaikkiaan!

Jos siis viimeksi iloitsin ennakkotilaajien saaneen kirjaa jo verkkokaupasta, niin nyt se löytyy myös kivijalkaliikkeistä ympäri maan. Ja muuten myös e-kirjana. Esim. täältä. Ja koska oli niin erityinen tilanne tuo eilinen ensimmäinen, niin kyllä, otin turistikuvankin. Sallikaa nyt tämä intoilu vielä hetkisen!

Edit. 9.8. Eilisellä Helsingin reissulla löytyi iloinen yllätys lempparikirjakaupastani Akateemisesta. Siellä kirja oli saanut kokonaisen hyllynpäädyn! Kyllä, kuvasin senkin.

Kirja näyttää olevan vähän vaihtelevien asiasanojen alla kaupoissa. Tietokirjoissa se aina on, tietysti, mutta joistain löytyy yhteiskunnan, alkoholipolitiikan, tai jopa lääketieteen alta. Kannattaa siis kysäistä, jos ei heti satu silmään.

akateeminen

Kosteusvaurioita putkahti painosta – pikaiset ensitunnelmat

Kävin tänään postilaatikolla viidesti. Ei paljon tuntunut pisarointi. Vasta viimeisellä reissulla siellä köllötti se, mitä olen hartaudella odottanut saapuvaksi. Kosteusvaurioita-esikoiskirjani on nyt painettu, valmis ja maailmassa!

Huikea tunteiden kimppu samaan aikaan ihon alla. Vähän väliä on avattava kirja, lehteiltävä hiukan ja toivottava, ettei silmiin osu lyöntivirheitä. Kyllä sitä perusteellisuudella pusattiinkin!

Kirja tuntuu käsiin hyvältä. 277 sivua tiukkaa tietoa ja koskettavia elämänkokemuksia. Valkoinen päällys ja punaiset kannet. Olen jättimäisen kiitollinen teille blogin lukijoille, jotka olitte mukana synnyttämässä tätä kirjaa! Toivon, että olen osannut tehdä tarinoillenne oikeutta.

Tiedän ainakin jokusen saaneen jo kirjan tänään postissa. Ilmeisesti Atenan verkkokaupasta kirjansa ennakkotilanneet saivat sen samaan aikaan minun kanssani käsiinsä. Kauppojen ja kirjastojen hyllyille tulokkaan pitäisi päästä ihan tässä lähipäivinä. Nyt hengittelen vähän ja lasken mielessäni kirjan matkalleen. Huh!

 

Lue Long Playn erinomainen artikkeli juomisesta!

Toimittaja-tietokirjailija Antti Järvi, 40, on kirjoittanut Long Playhin erinomaisen mielenkiintoisen jutun juomisesta. Hän pohtii Miksi minä juon -tekstissä alkoholinkäytön syitä ja seurauksia sekä isänsä että oman kokemuksensa pohjalta, ja nostaa pohdinnan yleisemmälle yhteiskunnalliselle tasolle pureutuen alkoholinkäytön sosiohistorialliseen muutokseen ja lainsäädännön kysymyksiin.

Luinpa erittäin suurella kiinnostuksella tämän pohditun, tarkkaan taustoitetun jutun. Siinä oli todella tunnistettavia näkökulmia ja havaintoja niin lapsen kuin tällaisen nelikymppisen, kostean polven kasvatinkin kokemusmaailmasta. Järvi miettii esimerkiksi sitä mekanismia, jolla liikaa juova perheenjäsen ajautuu ulkorinkiin, ja hallitsee kuitenkin samalla häilyvänä haamuhahmona kodin ilmapiiriä keskushenkilönä, jonka ympärillä muut pyörivät.  Järvi onnistuu erinomaisesti tavoittamaan alkoholinkäytön muutkin puolet: sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät myönteiset tuntemukset, arjen yläpuolelle nousemisen kokemukset, yksinäisyyden ja tylsistymisen tunnelmat ja ylipäätään inhimillisen yhteen liittymisen erilaiset kiemuraiset kuviot.

En halua avata juttua tässä liikaa, koska ehdottomasti haluan sinun lukevan sen itse. Vaikka eletäänkin tätä kiihkeimpien juomispuheenvuorojen loppukesää, ei nyt ole tarjolla paasausta eikä syyllistämistä, vaan just sellaista pohdintaa, jota toivon nähtävän vielä paljon lisääkin. Saat tilattua jutun täältä. (Tilaa muuten samalla suosiolla LP pitempiaikaisestikin. 44 euron vuosimaksu on naurettavan pieni hinta sisällön laatuun nähden. Parempaa hidasta journalismia saa hakea.)

Elämmepä todella mielenkiintoista aikaa näin juomishommien suhteen. Me tämän hetken nelikymppiset mietimme ja sanoitamme taustaamme ja nykykokemusta monella tavalla aikaisempia polvia avoimemmin. Erityisen paljon avoimemmin pohdimme näitä alkoholinkäyttöön kytkeytyviä kysymyksiä, eikä ihmekään. Juuri me olemme erittäin kiinnostavassa kohdassa näitä pohtimaan: vietimme lapsuutemme ihan uudella tavalla alkoholia käyttäneen sukupolven lapsina ja iso joukko meistä kasvattaa juuri nyt kodeissamme seuraava polvea niillä rahkeilla. Lapsilla tai ilman, me olemme juuri siinä iässä, joka ottaa aktiivisesti osaa yhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin ja uskaltaa jo kokonaan aikuiseksi varttuneena sanoa mielipiteensä niistäkin asioista, jotka eivät nostata pelkästään hyväksyvää hyminää.

Muutamien päivien päästä asetan oman pohdintoni samasta aiheesta julkisen keskustelun jatkoksi. Jännittää, mutta en samalla malttaisi enää yhtään odottaa. Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta -tietokirjani jatkaa tästä Järven ansiokkaan artikkelin aiheesta ja syventää kysymystä reilusti alkoholia käyttäneiden vanhempien lasten ja aikuiseksi varttuneiden lasten kokemuksiin esimerkiksi parisuhteista, vanhemmuudesta, työssä jaksamisesta ja henkisestä ylikuormittumisesta. Samalla, kun tilaat Long Playn, voit ennakkotilata kirjani täältä.

Rakkauslaulu lukemiselle – eli kuinka kelat katkaistaan

Tämä kesä on ollut yllätyskesä. Yllättävän sirpaleinen ja yllättävän rankkakin. Kiva myös, mutta sillä tavalla palasissa, että se kesille mielestäni ominaisin ja paras joutelias, uninen, ajelehtiva löllyntä on jäänyt uupumaan. Ja tiistaina alkaa työkausi. Olen henkisesti vaiheessa, joka tunnetaan nimellä syys- ja joulumatkojen arkisia realiteetteja uhmaava koluaminen. Tunnistatte todennäköisesti.

Kevään intensiivisimmän kirjankirjoitusrupeaman alasajo on ollut oletettua rankempaa ja pitkäkestoisempaa. Alkoholiaiheisten ajatusten ravisteleminen pienempään rooliin kuulassa ei sujunutkaan sutjakkaasti valmiin tiedoston suhahtaessa kustantamoon, vaan sitä pitää tehdä edelleen. Hetkittäinen irtoaminen on onnistunut hyvinkin, mutta etenkin nyt loppukesästä mieli on väkisinkin teutaroinut tutuissa tunnelmissa, kun olen vähän väliä sukinut surffitukan säälliseen ihmiskuntoon ja tavannut toimittajia. Ei valituksen sanaa toki siitä, on ilman muuta ihanaa, että kirja kiinnostaa ja juttuja tehdään, sitä paitsi puhun tietysti aiheesta todella mielelläni syväsukellettuani siinä kohta kolmen vuoden ajan, mutta kuitenkin. Olisin toivonut pääseväni vähän enemmän kesättymään.

Yksi keino irrtoittaa minut aina parhaiten näistä virkamietteistä. Kirjojen ahnehtiminen kirjastosta on yksi isoimmista iloistani. Sadekelit ovat rakentaneet sille erityisen otolliset puitteet. En tiedä tunnistatteko lempihetkeni: kun juoksee parkkipaikalta kesäsateen läpi kirjaston oville, astuu sisään ja AAAHHHH, vastassa on se läpituttu, kotoisa, paperinhajuinen ja lämmin kupla, jossa saa muljua irrallaan kaikista muista mietteistä ja selailla selkämyksiä.

Alkukesästä olin vielä niin hötinöissäni, etten saanut edes rauhoituttua lukemaan, mutta kun älysin sammutella suurimman osan somekanavista ja aloin tietoisesti harjoitella takaisin sivujen äärelle, alkoi pian tapahtua lupaavaa lötkähtämistä.

Olen kirjojen suhteen sangen kaikkiruokainen. Oikeastaan kaihdan vain jännitysaiheita. se johtuu siitä, että olen niin taitava jännittelijä muutenkin. Olen tainnut joskus mainita, etten uskaltanut yöllä vessaan Harry Potteria luettuani, ja olin silloin sentään pitkälle yli kolmenkymmenen. Ja, let’s face it, arvostan yöllistä vessamahdollisuutta melkoisesti, joten jännitys jääköön. Sen sijasta nautin esimerkiksi elämäkerroista, populaaritietokirjoista ja eskapistisista historiallisista romaaneista. Kun en lue paperiversiota, kuuntelen äänikirjaa Audiblesta. Sähköiset lukulaitteet eivät sen sijaan innosta. En ole koskaan jotenkin oppinut niihin.

Tänä kesänä painotus on ollut tietoinen ja selkeä: kepeää ja kivaa. Ei mitään ahdistavia perhehelvettikuvauksia minulle, kiitos! Jos takakakannessa lukee ”lämminhenkinen”, olen valmis. Ja miten hauskoja on löytynyt! Tuumin koostaa kesän luetuista vähän listausta, jos vaikka joku loppukesän lomailija löytäisi lisää luettavaa. Oikein mieluusti saa liittää mukaan omia suosikkeja tärpeiksi!

Äänikirjoista olen nautiskellut kesän aikana seuraavista:

Lauren Oyler & Alyssa Mastromonaco: Who thought that this was a good idea?

Valkoisen talon entinen henkilöstöpäällikkö juttelee rentoon ja hauskaan sävyn Obaman ajasta. Erittäin viihdyttävä nuoren naisen työelämään opettelun tarina varsin kiehtovassa ympäristössä.

Dalai Lama, Desmond Tutu & Douglas Carlton Abrams: The book of joy 

Ihan huikea keskustelukirja ilon luonteesta muuttuvassa maailmassa. Syvällinen, lämmin, koskettava, viisas, naurattava, itkettävä ja ajatuksia väkevästi muovaileva kirja. Tätä suosittelen varauksetta aivan jokaiselle!

Michelle Visage: The diva rules

(Sanoinko jo, että olen kaikkiruokainen?) RuPaulin kaudet ovat taas kuuluneet teinin ja äidin yhteiseen kesähupiin, joten tämä lähti kuunteluun lääkkeeksi vieroitusoireille vikan loputtua. Hauska, yllättävän koskettavakin, elämäkerta tai elämäntaito-opas suorasukaiselta naiselta.

Bruce Springsteen: Born to run

Tämä on vielä kesken, mutta ai saakeli, miten ihana ääni Brucella onkaan kuunnella myös lukijana! Ja erittäin kiinostava elämäntarina kerrottavana toki myös! Siinä vasta erikoislaatuinen lapsuus kaverilla!

Hanne Blank: Straight: The surprisingly short history of heterosexuality

Tämäkin on vielä kesken, mutta on todella kiinnostava jo heti alkuun! Omaa kokemusta yhdistettynä isompaan kuvaan ja historialliseen viitekehykseen. Just niin kuin tykkään tietokirjani nauttia (ja kirjoittaa)! Antropologille ihan mannaa.

 

Paperiversioina taas ovat viihdyttäneet seuraavat:

Muriel Barbery: Kulinaristin kuolema

Enpä ole pitkiin aikoihin nauttinut mistään lukemastani näin paljon! Ja kaikilla aisteilla! Erään vanhan suosikkini, Siilin eleganssin, kirjoittajan ihan mielettömän aistivoimainen, pieni ja nopea, mutta ison jäljen jättävä kirja ruuasta, ihmisyydestä ja siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Luin yhdellä imauksella ja nyt toivoisin vain, että tätä riittäisi vielä monta sataa sivua.

Joonas Tolvanen: Soturimunkin oppipoika

Atenan esikoiskirjailijakollegan julkaisu tarttui matkaan julkkaritapahtumasta ja osoittautui varsin viihdyttäväksi ja kiinnostavaksi! Kirjan sivuilla pääsee Joonaksen matkaan kiinalaisten kung-fu -koulujen omituiseen ja erityislaatuiseen elämänmenoon.

Joris Luyendijk: Rahan ruhtinaat

Pankkiirien maailmaan sijoittuva tutkivan journalismin taidonnäyte hollantilaiselta toimittajalta ja antropologilta (upea ammattiyhdistelmä, sanoisin vaatimattomasti). Mies pureutui kovaan bisnesmaailmaan ja onnistui kirjoittamaan minua lähtökohtaisesti erittäin vähän kiinnostavasta aiheesta erittäin kiinnostavan kirjan. Ja aika pelottavankin, muttei sillä tavalla, että vessareissu jäisi yöllä väliin.

Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa

Luitteko aikanaan Supernaiivin? Se oli yksi suosikkini nuorempana. Saman kirjailijan hauska, sopivan absurdi, hillitön ja inhimillinen kirja seikkailee niin ikään vähän ruuan maailmassa, mutta ihan eri kantilta kuin Kulinaristissa. Nyt menossa on samalta mieheltä kirja nimeltä L. sekin vaikuttaa lupaavalta.

Karin Brunk Holmqvist: Pieni potenssipuoti

Mummot alkavat kokata potenssilääkettä. What’s not to like! Tätä todellakin voi kuvata sillä sanalla lämminhenkinen. Hauska, erittäin leppoisa ja söpönen kirja, joka tarjoaa just sopivasti irtaantumista omasta arjesta. Luin esim. viime yönä viimeisiä sivuja puolilta öin kahteen.

Tove Jansson: Sommarboken

Tämä kirja, jota kaveripiirissäni toistuvasti kesän aikaan ylistetään, on jostain syystä jäänyt minulta kokonaan huomaamatta. Mikä ilo oli löytää se Gotlannin reissulla kirjakaupasta alkukielellä! Nautiskelen luku kerrallaan viivytellen. Ihana, ihana kirja ja kirjoittaja!

Mitä teillä menee juuri nyt?