Japaniseikkailu 2016 – ruokahommia

Aloitetaan rakkaasta, eli ruuasta. Lähdin reissuun sushivuoret silmissäni ja kuola poskissa suhisten. En lopulta kuitenkaan syönyt koko reissulla yhtäkään sushiannosta. Muutaman raa’an kalapalan kyllä muiden annosten kyljessä, mutta yhdessäkään sushipaikassa emme käyneet. Se ei ollut mikään tietoinen valinta, niin vain tapahtui. Muu ruoka oli niin hyvää ja mukavasti käsillä. Se, mikä meille täällä edustaa japanilaista ruokaa, on vain pieni osa todellisesta tarjonnasta.

Söin reissussa elämäni parhaita aterioita. Mieliinpainuvin oli pöydän omassa pikkugrillissä itse paistellut, älyttömän hyvänlaatuiset lihat ja erilaiset vihannekset. Yakinaku on paitsi älyttömän maukasta, myös tosi kiva seurustelun tapa.

neljä ruokaa.jpg

Myös erilaisia nuudeliannoksia tuli syötyä reippaanlaisesti. Suosikkini on paksu udon, jota kannoimme kotiin asti. Saa niitä meiltäkin etniksistä, mutta kuitenkin. Jos vehnättömänä pastansa halusi, niin se onnistui suositun tattarinuudelin avulla. On mahdoton kylläkin sanoa, miten vehnättömiä saman annoksen muut osuudet ovat. Nautin omani ihan surutta rajoituksitta, vaikka kotimaassa tapaan vehnää vähän väistelläkin.

Yksi juttu muuten tähän liittyen herätti uteliaisuuteni. En törmännyt kertaakaan koko reissun aikana siihen erikoisruokavaliohifistelyyn, jota ainakin pohjoisessa Euroopassa nyt harrastetaan innolla. Kaikista vierailemistani kahviloista ja ravintoloista puuttui tyystin gluteenittomuuden, maidottomuuden, sokerittomuuden, vegaanisuuden ym. esilläpito. Ne jutut, jotka meillä ovat nyt kaikissa listoissa merkittynä. Testasin vähän, ja koetin tilata lattea soijamaidoilla. Onnistui yhdessä kahvilassa. Jotenkin se tuntui tosi rentouttavalta. Sen kun syötiin vaan.

Perus lounassetti koostui useammasta kiposta. Oli tyypillisesti nuudelikulho lisukkeineen, kippo riisiä (jota saa santsata kaikkialla halunsa mukaan), kippo tofua (suosivat pehmeää versiota, joka on toisinaan maustettu esim. seesamiöljyllä), pikkukippo soijalle ja muille kastikkeille, toinen mokoma erilaisille pikkelsseille ja usein pieni misokeitto. Osassa paikoista pöydissä oli myös kulho raakoja kananmunia, joita sai halutessaan rikkoa nuudelisopan joukkoon.

Maukkaissa liemissä erilaisten kasvisten ja lihojen kanssa nautittavien nuudeliruokien hauskin puoli on niiden äänekäs syöntitapa. Siihen rohkaistiin suorastaan. Mitä isompi ryystö, sen parempi palaute kokille. Suomalaisella mässytysvihaajalla riitti tässä opettelmista.

Monissa lounaspaikoissa oli eteisessä hauskat automaatit, joilla ruokatilaus hoidettiin itse. Ainakin summittaiset avut annettiin niissä myös englanniksi, ja lisäksi mukana oli kuvat annoksista. Ruoka maksettiin automaattiin, ja tarjoilija tiesi sitten lipuketta vastaan tuoda annokset pöytään. Nopsaa ja vaivatonta.

Osassa ravintoloista listat olivat kuvattomia ja vain japaniksi, ja niissä mentiin sitten arpapelillä. Hyvin paljon ravintolat käyttivät näyteikkunoissa erilaisia muovisia ruoka-annosten kuvia, joista pääsi valitsemaan haluamansa.

Söimme useamman aterian paikallisten ystäviemme kanssa, ja niihin iltoihin kuuluivat monet pienet, yhteisiksi tilatut annokset, joista sitten kaikki maistelivat. Tyypillisesti tarjolla oli Japanin eri alueiden erikoisuuksia ja lisäksi paljon vaikutteita korealaisesta ja kiinalaisesta keittiöstä. Syömäpuikkoetiketistä opimme sen verran, että kapeilla päillä syödään ja yhteisiin annoksiin mennään sorkkimaan niillä leveämmillä päillä. Niillä on mahdollista tarjoilla myös toisille ruokia. Puikoilla syöminen lähti sujumaan varsin vaivattomasti. Ainoastaan näppärän näköinen yhden käden puikkojen paloittelutekniikka jäi vielä harjoitusta vaatimaan.

keräilyerät.jpg

Iso ero meikäläiseen syömismeininkiin liittyi oikeastaan juomismeinikiin. Japanissa ruuan kanssa juodaan vain harvoin vettä siinä määrin kuin meillä. Pöytään kannetaan ehkä yhdet pienet lasilliset, mutta useimmissa paikoissa ruuan kanssa juodaan joko mustaa tai vihreää teetä, useimmiten kuumana. Muita juomia sai toki tilailla mielensä mukaan lisukkeeksi, mutta teetä on tarjolla aina. Juotavia kaadetaan tarjoilijoiden puolesta useimmissa paikoissa jatkuvasti lisää, jos asiakkaan kuppi on tyhjänä.

Yleinen siisteystaso on maassa todella korkea, ja se näkyy myös syömisissä ja juomisissa. Mitään mahapulmia ei seurueemme kärsinyt kertaakaan, vaikka kaikkea vedettiin surutta raa’asta kananmunasta majoneesin ja katukiskapalleroiden kautta äyriäisiin. Kraanavesi on myös juotavaa, joskin monin paikoin siinä on vähän kloorinen maku.

Hintataso yllätti edullisuudellaan. Perushyvän täyttävän lounaan sai kaikkialta 4-8 euron hintaan. Edullisempiakin löytyy iisisti esimerkiksi katuruokaa nauttimalla. Päivällisillä hajonta on tietysti suurempaa, mutta noin 10-15 euron hintaan syö helposti hyvin. Japanissa, ainakaan Osakassa, Narassa ja Kiotossa joissa me vierailimme, ei harrasteta juomarahojen antamista.

Pikkusyötävän ystävälle Japani on kiltti ja hellä. Kaupat pursuilevat erilaisia snäksejä, vanukkaita ja hyytelöitä pilkkahintaan. Ihan erityisesti ihastuin superpehmoisiin kakkuihin, joiden välissä oli kermavaahtoa. Makuina löytyy vaikka mitä äitelää esanssibanaanista melonin kautta viinirypäleeseen. Vihreän teen makuisena löytyy muuten sitten AIVAN kaikkea.

snäksejä.jpg

Tietysti maasta löytyy myös kattava valikoima länsimaisia pikaruokapaikkoja, mutta mielestäni vain umpiurpo menee tuhlaamaan aikaansa ja rahaansa niihin, kun tarjolla on niin verrattomasti parempaakin. Mainio ruokamaa!

Mainokset

Unelmalomalla flipperin sisällä

Blogissa on ollut hetki hiljaista, sillä pakenin toviksi maasta. Palasimme eilen perheen kanssa mielipuolisen hienolta reissulta Japanista.

maailmanpyörä.jpg

Olen haaveillut Japaniin pääsystä niin kauan kuin muistan. Vuosikaudet, hitto, vuosikymmenet, voi kai jo sanoa! Tuntuu huikealta, että reissu nyt toteutui, ja se todella tarjosi kaikkea sitä, mistä olin haaveillutkin.

Ehdimme 9 päivän aika raapaista toki vain pikkuisen pintaa, mutta oli siinäkin kaikenmoista koettavaa. Vietimme isoimman osan ajasta Osakassa ja teimme lisäksi muutaman päivän reissun Naraan ja Kiotoon. Näimme aikamoisen kattauksen urbaania kaupunkimaisemaa, ihmeellisen rauhallisia vanhoja temppelialueita, puutarhoja (joissa luumupuut olivat juuri kukassa) ja mainosvalojen välkettä. Välillä oli sellainen flipperin sisälle joutunut fiilis, ja toisinaan taas kuului vain lempeää tuulen suhinaa haravoitujen hiekkakenttien laidoilla. Nyt ovat aistit ihan ähkyssä ärsykkeistä!

nara 2016.jpg

Koklasimme ekan kerran myös Airbnb -majoittumista ja mainiosti sujui. Ihan ehdottomasti kokeilemme uudelleenkin. Neljän hengen majoittuminen reissun ajaksi kaksioon keittiöineen maksoi noin 470 euroa. Suosittelen lämpimästi.

Kuula on melkoisen jumissa vielä. Sielu ei oikein pysy lentomatkaamisen tahdissa mukana. Hassulta tuntuu myös aikaero, joka sinne päin mennessä ei häirinnyt juuri lainkaan. Nyt eilen saimme hauskasti yhden ylimääräisen päivän, kun lento lähti KIXiltä klo: 11.45 ja jo 14.30 olimme Suomessa, vaikka välissä lenneltiin melkein 10 h. Lennot olivat muuten ehdottomasti mukavimmat kokemani.

Iso kone tarjosi kaikille matkustajille omat elokuvavalikoimat, pelejä ja muuta tekemistä, joten etukäteen jännittämäni pitkä siirtymä sujui erittäin mukavasti. Paluulennolla meidät siirrettiin myös yllätykseksemme Economy Comfort -luokan paikoille, joilla oli paljon enemmän jalkatilaa ja muita pieniä plussia, kuten paremmat kuulokkeet ja Marimekon pussukat lentosukkineen, unimaskeineen ja korvatulppineen. Jatkossa varaan suosiolla aina tuon mukavamman paikkatyypin näille pitkille lennoille.

Jännitin ennen reissua myös yleisesti jännittämistä. Olen siinä niin hyvä. Paikan päällä en jännittänyt ollenkaan. Nautin täysin siemauksin jokaisesta päivästä ja reissu oli kirkkaasti kärkikolmikossa koskaan tekemistäni. Koko perheellä oli läpi reissun mitä parhain seikkailufiilis ja nautimme kaikesta kokemastamme ja toistemme seurasta täysin palkein. Huippua!

Japani on matkailijalle älyttömän mukava maa monestakin syystä. Siellä on tietysti ensinnäkin ihan älyttömästi kivaa nähtävää ja koettavaa. Toiseksi maa on yleisesti ottaen erittäin turvallinen, ihmiset ovat todella kohteliaita ja väenpaljoudesta huolimatta kaikki sujuu mitä mainioimmin. Julkinen liikenne on ihan omaa luokkaansa toimivuudessaan, selkeydessään ja siisteydessään, ja hintatasoltaankin vielä edullinen. Metrolla pääsee kaikkialle. Ruoka on edullista ja erittäin hyvää, ja ilmastokin vielä sangen miellyttävä. Meitä helli jopa vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen hieno keli, kun nautimme parhaimmillaan 21 asteen lämmöstä ja auringosta pilvettömältä taivaalta. Vain kerran koko reissun aikana sateli vähäsen, mutta sekään ei haitannut pätkääkään.

Eilen oli inasen väsyttävä päivä, kun piti väkisin valvoa iltaan asti, vaikka nukutti niin pirusti. Pääsin iltakasiin, ja sitten oli luovutettava. Sujuvasti nukuin viiden-kuuden väliin, joten eiköhän se rytmi tästä pyörähdä normaaliin muutaman päivän sisällä.

Matkustaminen on aina ihanaa, mutta ihan erityisen kivalta tuntuu, kun saa tällaisen pitkäaikaisen unelman toteutumaan. Huikealta ja hiukan haikealtakin. Jahka tästä hiukan skarppiinnun, rakentelen pienen matkakertomuksen tänne katseltavaksi aikaisempien seikkailujen malliin. En ehkä tuuppaa kaikkia 1500 ottamaani kuvaa katseltavaksi kuitenkaan, mutta jotakin kuitenkin.

osakan linna.jpg
Hassuja yhdistelmiä riittää. Osakan upea linna on keskellä pilvenpiirtäjiä. Tässä kuvattuna Osakan historiallisen museon ikkunasta. Käymisen arvoinen kohde sekin ilman muuta.