Sergio Ramos ja kirahvin silmät

Olen katsellut ihan mahtavaa Ääliö ulkomailla – the Bucket list -kautta, ja miettinyt tässä toki muutenki tätä kuolevaisuuttani viime aikoina enemmän kuin ennen. Jäin pohtimaan, onko mulla tällaista veivilistaa. Ei sitä missään ihan listana ole, mutta jonkinlaisia hahmotelmia kyllä vuosien varrella on syntynyt. Ei sadan kohdan suorituspakotetta, mutta muutama sellainen iso toive. Että jospa sentään ehtisi!

Eilen yksi hassuimmista, ja ehkä kohdallani odottamattomimmista, yhtäkkiä hihkaisi toteutumisestaan. Olen nimittäin viime vuosina ajatellut, että haluaisin ehdottomasti kokea jalkapallo- tai lätkämatsin livenä. Mahdollisimman ison, tietysti, ja innostuneen tunnelmaltaan. En ole kummankaan lajin superfani, ja vasta ihan viime vuoden – parin aikana alkanut tajuta fudiksesta ylipäätään jotakin (lätkä odottaa vissiin vielä kypsymistäni, mutta senkin matsin meinaan vielä kokea), mutta jokin tuollaisessa isossa joukkofanittamistapahtumassa kiehtoo suunnattomasti.

Eilen sain täkyn, johon oli pakko tarttua. Ystäväni oli viekkaudella onnistunut saamaan käsiinsä kaksi lippua perjantaina pelattavaan Suomi- Espanja karsintamatsiin, sinne Espanjan kiintiöön. No jumaleissön, sinne siis! Ja tänä aamuna, koska olen nopeasti syttyvää sorttia, heräsin riemulliseen ajatukseen siitä, että olen kohta Ramosin kanssa samassa ilmatilassa! (Lajifaniuteni on juuri tällä asteella, ja annan sen ollakin!) HOTDAMN!

Luulen, että tuolla on tunnelmaa veivilistan tarpeiksi. Katsojia on loppuunmyydyssä tapahtumassa paikalla näillä näkymin vajaat 40 000. Yksi yliviivattava juttu listalta sitten siinä!

Toinen veivilistani kohta on ihan erilainen: nähdä kirahvi luonnossa. Siitä olen haaveillut ikuisuuden. Kirahvi on maaginen, majesteetillinen eläin, jolla on minusta ehkä luomakunnan kauneimmat silmät (Ramosin ovat varmaan siinä heti seuraavana…). Ja vaikka ne ovat siellä pirun korkealla, niin erityisesti ne silmät haluaisin nähdä. Jostain syystä minulla on aina ollut sellainen olo, että niistä heijastuu puhdas hyvyys (jos joku tuntee pahoja kirahveja, niin en halua että minulle kerrotaan!). Saa pitää outona.

 

Kuva täältä: http://yle.fi/uutiset/kirahvien_maahantuonti_eun_alueelle_helpottui/6631449
Kuva täältä. 

Tällaiset toisistaan melkoisen poikkeavat kohdat listallani siis ainakin on. Toinen kohta toteutumassa. Toisesta en tiedä ollenkaan, mutta sen verran lähelle on joskus päästy, että erilaisia Afrikan maiden Lonely Planetteja on himokkaasti lehteilty. Budjettihan se on tämän haaveen tiellä. Jospa vielä joskus.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat teroittaneet mieleen, että kamalan kauaa ei kannata toiveiden toteuttamisessa vitkastella. Kun ei tästä elämästä koskaan tiedä.

Mitä teidän listaltannne löytyy? Onko teillä veivilistaa ylipäätään?

Mainokset

Karl P. on ässä

Olen hölmön tilanteen edessä. Telkkarista tulee nyt niin monta hyvää uutta sarjaa, että minun luonnollani maattaisiin vain sohvalla töllöttämässä illasta iltaan. Ja ei kuitenkaan pitäisi. Ei varsinkaan, kun olen maannut koko syksypuolikkaan vuodesta sohvalla töllöttämässä tämän selkäfiaskon vuoksi. Kaikkea ei vain voi katsoa. Jo siksikin, että ihmiselle tekee kyllä hyvää tehdä vähän muutakin.

On siis poimittava parhaat. Kokkiohjelmia ja keskusteluohjelmia katselen ihan jo ammatillisestakin mielenkiinnosta. Yksi hauskimmista uusista löydöistäni ei kuitenkaan edusta kumpaakaan noista. Ääliö ulkomailla on huippu. Jos et ole katsonut, niin katso. Se on matkailuohjelma vähän uudesta vinkkelistä.

Onko tuttu?