Viikon viimeinen radiokeskustelu

Tänään kävin kolmannen kerran saman viikon aikana Radiokadulla Ylen toimituksessa. Sisäänkäynti ainakin on käynyt varsin tutuksi. Paikka on melkoisessa remppamyllerryksessä!

Tämä viikon sisään neljäs suora radiovierailu oli Yle Puheen Noston pitkä, 40 minuuttinen keskustelu, jonka voit kuunnella täältä. Oli erinomaisen mukava keskusteluhetki, ja olen tosi iloinen siitä, että aikaa annetaan riittävästi. Pääsimme mielestäni tarkastelemaan aihetta uusistakin näkökulmista. Pikainen pintapoukkoilu tällaisen aiheen äärellä on kamalaa puuhaa, enemmän tuhoisaa kuin rakentavaa. Ja sillä puolella en halua ollenkaan olla.

Ensi viikko jatkuu lehtihaastisten parissa ja seuraavalle on taas luvassa Radiokatua ja Yleä. Ihan vielä ei siis ainakaan näy rauhoittumiesen merkkejä julkkarisäpinöissä. Se on tietenkin esikoiskirjailijan näkökulmasta todella ihanaa. Olisihan kamalaa, jos kovan työn tulos ei kiinnostaisikaan ketään. Ja Helsingissä tulee ainakin vierailtua nyt yhtenään!

Samalla olen tietysti tehnyt omaa perusduuniani, ja käsittelyssä on tällä hetkellä ollut niin koulukiusaamista, sairastelua, arkkitehtuuria kuin mielenterveyskuntoutumistakin. Huomisen työkuvioihin kuuluu buhurttikisoja, hevosturnajaisia ja Turisaksen keikkaa, kun toiseksi viimeinen Testikuski-keikka tämän kesän videointihommissa on vuorossa. Tylsää ei ole. Melko vauhdikasta on.

Mainokset

Kosteusvaurioita telkkarissa ja radiossa

Pötköttelen itsekseni hotellissa Pasilassa. Eipä tule ikinä oltua tällä tavalla omissa oloissaan, yhden hengen huoneessa, kun hotellihommissa on aina mukana joko koko perhe tai muru nyt vähintään.

Tänään olen täällä erikoishommissa, yöpymässä lähellä huomisen aamuvarhaisen tapahtumapaikkaa. Olen nimittäin huomenna Ylen aamutelkkarissa vieraana juttelemassa Kosteusvaurioita – Kasvukertomuksia pullon juurelta -kirjasta. Paikalla pitää olla viimeistään klo: 5.55. ja se olisi melkoinen tehtävä Hämeenlinnasta ilmankin veturimiesten lakkoa.

Huomenna on ns. kaksi kärpästä -päivä. Tulen aamutelkan jälkeen hotellille aamupalalle ja ottamaan pikku päikkärit, ja suuntaan sitten takaisin samaan taloon, Yle X:n vieraaksi klo: 12. Aihe on sama. Perjantaina on sitten vielä Yle Puheen keskustelu, mutta välissä sentään joudan kotiin.

Saapas nähdä tuleeko yöllä uni silmään, kun herätys on niin supervarhaisella. Olen melkoinen herätyskellon stressailija, mutta toivotaan, että tämä ilmastoinnin tasainen humina tuudittelee edes muutaman tunnin unille. Uskon maskeeraajan odottelevan siellä aamulla paksu valokynä tanassa. Kiva mennä joka tapauksessa tietenkin. On melkoinen etuoikeus saada suu vaahdossa jauhaa siitä, minkä äärellä on muutaman viime vuoden niin tiiviisti äheltänyt!

Kosteusvaurioita putkahti painosta – pikaiset ensitunnelmat

Kävin tänään postilaatikolla viidesti. Ei paljon tuntunut pisarointi. Vasta viimeisellä reissulla siellä köllötti se, mitä olen hartaudella odottanut saapuvaksi. Kosteusvaurioita-esikoiskirjani on nyt painettu, valmis ja maailmassa!

Huikea tunteiden kimppu samaan aikaan ihon alla. Vähän väliä on avattava kirja, lehteiltävä hiukan ja toivottava, ettei silmiin osu lyöntivirheitä. Kyllä sitä perusteellisuudella pusattiinkin!

Kirja tuntuu käsiin hyvältä. 277 sivua tiukkaa tietoa ja koskettavia elämänkokemuksia. Valkoinen päällys ja punaiset kannet. Olen jättimäisen kiitollinen teille blogin lukijoille, jotka olitte mukana synnyttämässä tätä kirjaa! Toivon, että olen osannut tehdä tarinoillenne oikeutta.

Tiedän ainakin jokusen saaneen jo kirjan tänään postissa. Ilmeisesti Atenan verkkokaupasta kirjansa ennakkotilanneet saivat sen samaan aikaan minun kanssani käsiinsä. Kauppojen ja kirjastojen hyllyille tulokkaan pitäisi päästä ihan tässä lähipäivinä. Nyt hengittelen vähän ja lasken mielessäni kirjan matkalleen. Huh!

 

Uutuuspeli alkoholiperheen arjesta

”Lydia on aina kunnossa, koska olisi niin suuri häpeä myöntää totuus”

Täytyy nostaa esille tällainen silmiin osunut artikkeli Lydia-uutuuspelistä, jossa tomutellaan menneitä  vanhempien alkoholin liikakäytön kokemuksia. (Jos ei aukea, niin tämän päivän Hesarista löytyy juttu). Huh, melkoinen kynnys itse kokeilla tuota. En todellakaan kaipaa takaisin kokeilemaan sitä ongelmanratkaisupalettia, mutta arvostan todella paljon sitä, että meidän sukupolvemme tuuletta nyt näitä tunkkaisia kosteikkoja! Kuvatun perusteella pelaaja pääsee näkemään pilkahduksen erittäin monen tälläkin hetkellä liikaa juovan vanhemman lapsen maailmasta. Heitä on nytkin noin 65 000-70 000.

 

Hengenpelastusihmisiä – Joskus yksi aikuinen muuttaa paljon

Terkkuja kirjan kirjoittamisen uumenista! Tekstiä syntyy ja mieli on korkealla. Paketti lähtee ihan näinä päivinä taas yhden portaan eteenpäin. Valmista odotellessa jaan menneitä pohdiskelevan videon.

A-klinikkasäätiön Varjomaailmassa juttelen tänään siitä, millainen mullistava merkitys vaikeissa oloissa kasvavalle voi olla yhdellä, oikeanlaisella aikuisella, ja siitä mistä sellaisen voisi löytää. Mulla itsellänikin oli vaikeimpien aikojen kohdalla sellainen ihana aikuinen ja olen siitä tosi kiitollinen vielä tänäänkin.

Onko sulla ollut elämässä joku tällainen oleellinen tyyppi, joka auttoi eteenpäin? Jos tuttavapiirissäsi on nuoria (ja miksei aikuisiakin) jotka saattaisivat kipeästi tarvita elämäänsä tällaista aikuista, niin kuuntele herkällä korvalla. Mieluusti videon saa myös laittaa jakoon, jos siltä tuntuu!

Perjantaina puhutaan päihteistä suoraan ja sumeilematta

Pääsen tulevana perjantainaklo 17-20 kiinnostaviin hommiin, nimittäin keskustelijaksi Periskooppi-chattiin! Nuorille suunnatussa chatissa mietitään päihteiden käyttöä. Mun kanssa perjantaita on viettämässä iso liuta jutustelijoita, kuten tubestarat Soikku ja naaG, ja artistit Kasmir ja Mercedes Bentso.

Tuota sessiota varten mut haastettiin miettimään omaa päihteiden käytön historiaani videon muodossa. Säntäänkin just nauhoittamaan sitä, kun vielä pieni tovi on valoa tarjolla. Harvinaislaatuisesti sininen taivas pilkottaa! Video vastaa ainakin semmoiseen tosi usein kysyttyyn kysymykseen, kuin ”kai sä nyt sentään ite ees juot?”. Ah, mahdollinen juomattomuus – ihana paniikkiaihe suomalaisille. Mitä siitäkin nyt tulisi, jos vaikka en joisikaan! Saan pätkän huomenna linkattua tänne.

Tuohon chattiin pääsee osallistumaan kuka vain vaikka kotisohvalta, kunhan klikkailee perjantaina itsensä osoitteeseen www.ehytchat.fi

Musta söpöin chattikuva on ehdottomasti tämä!

IG_FB_Tullikoira.jpg