Erikoiskesä 2018: kirjoja & kirjoja

Kasaan lomalukemistoa. Se on suosikkipuuhiani. Vaikka loman alkuun on aika lailla tarkka kuukausi vielä, lipsahdin eilen jo asialle. Lähdin ostamaan yhtä tekeillä olevan kirjani lähdekirjaa, mutta tulin kotiin tällaisen tornin kanssa:

kirjapino.jpg

Kävi niin, että kun hana aukesi yhdessä kirjakaupassa, piti matkalla junaan poiketa vielä toiseen, ja loppu näkyy tuosta. Kyllä noilla pääsee ainakin loman alkuun, eikö vain?

Mustosen kanssa otin rennosti. En ole koskaan lukenut häneltä mitään, mutta koko Sivustakatsoja-sarja nökötti siinä niin kivasti vierekkäin, että tartuin ensin yhteen, sitten kahteen. Sitten ajattelin, miten kamalaa olisi imeytyä ihanaan sarjaan, jos sitten kesäreissussa kirjat loppuisivat kesken! Oli otettava kaikki ja toivottava, että tykkään.

Tuleva kesä on ihan poikkeuksellinen kesieni sarjassa. Viime kesänä tein aikamoisia aikatauluihmeellisyyksiä niin, että varsinaisia lomapäiviä oli vain hajallaan siellä täällä, eikä yhtenäistä lomaa kahta viikkoa pidempään. Viimeistelin alkukesän Kosteusvaurioita-kirjaa ja otin tehdäkseni hauskan videosarjan Hämeenlinnan kesätapahtumista. Syksyllä huomasin olevani melkoisen väsynyt, kun huili jäi niin vähäiseksi. Nyt menee eri tavalla.

Jään kesäkuun alusta ensin 3,5 viikon täyslomalle, jonka aikana meinaan olla irti niin tietokoneesta kuin puhelimestakin maksimaalisen ajan, lueskella ja viettää aikaa perheen kanssa ennen kaikkea täysin irti Arkinen alkoholi -työnimellä etenevän toisen kirjani imusta. Tähän viimeiseen kohdistuu perheen nuoremman teinin taholta heitetty ”niin varmaan!” -haaste, joten on onnistuttava jo kunniankin säilyttämiseksi!

Loman jälkeen alkaa pitkä jakso, joka on omistettu yksinomaisesti kirjan  valmiiksi saattamiselle. Tuntuu ihan käsittämättömän upealta voida jäädä vain kirjoittamaan kirjaa, ilman että täytyisi koko ajan samalla tehdä toimittajan kirjoitushommia, kuten arjessa muuten. Moisen ihanuuden mahdollisti Taiteen edistämiskeskus, joka myönsi minulle kirjastoapurahakauden tähän tarkoitukseen. Aivan hullun hienoa, että tällaisia mahdollisuuksia on edes olemassa!

Apurahakausi tulee todellakin tarpeeseen. On erittäin vaikeaa raivata kirjoittaja-arkeen aikaa kirjalle, kun koko ajan on jonossa kymmenkunta artikkelia ja parikymmentä sovittua haastatteluaikaa, kuvauksia ja videokäsikirjoittamisia ja muuta sekalaista. Rakastan työtäni, mutta artikkelikirjoittamisesta kirjan kirjoittamiseen ja takaisin hyppääminen on tuhottoman hankalaa jo tyylillisesti, saatikka ajankäyttöä ajatellen. Kirjan aihe on vaikea ja oikeanlaisen käsittelytavan löytäminen vaatii keskittymistä. Juuri kun tuntuu, että ilmaan haromisen ja tuuleen huutamisen seasta hahmottuu jokin konkreettinen ajatus, onkin hypättävä johonkin toiseen aiheeseen, kuten kilparatsastukseen, omaishoidon kysymyksiin tai kesänviettoperinteisiin. Niistä hauraista ajatelmista on hankala sitten saada kiinni sen seuraavan jossakin vapaaksi raivatun tunnin aikana. Kaipaan kunnolla ajatteluaikaa saadakseni ytimen kirkkaaksi.

Kevään aikana olen tietysti edistänyt kirjaa kaiken muun työn ohella, koska niin täytyy tehdä, jos niitä haluaa saada jotenkin kirjoitettua, ja sitä on olemassa nyt sellainen parinsadan sivun paketti vielä aika hahmotonta möyhöstä. Odotan vimmaisesti, että saan viimeiset sovitut keikat alta pois – niitä on kymmenkunta tälle toukokuulle vielä edessä – ja saan sitten keskittyä ensin laskemaan kierrokset ja sitten valjastettua aivot kirjamoodiin kunnolla.

Apuraha on upea juttu, mutta kylläpä on vaikeaa uskaltautua kirjoitusvapaalle, kun on aina naputtanut yksin yrittäjän moodissa. Vaikka töitä on aina riittänyt kesälomien jälkeenkin, on jo neljäksi viikoksi saamattomiin heittäytyminen ollut aina vähän henkisesti hankalaa. Saati nyt, kun pitää venyttää tilaajien kärsivällisyyttä vielä paljon pidemmäksi. Takaraivossa lurkkii ajatus siitä, mahtavatko juttuni enää kiinnostaa tauon jälkeen, vai onko siellä jo sata janoista, kekseliästä ja aina saatavilla olevaa friikkua paikkaani täyttämässä. Vaan eipä sellainen ajattelu mitään auta. Itse tiedän tietenkin, että vapaalle kirjoittajalle monipuoliset projektit ja välillä pidemmän kirjoittaminen ovat ainoastaan tyyliä ja kieltä jalostavia ja luovuutta ruokkivia juttuja. Pitää siis vain uskoa, että homma kantaa.

Mutta ennen kaikkea tätä kirjoittamista saan siis lukea tuon pinon. AAAAH! Sekin on sellaista tankkaamista omaa kirjoittamista silmälläpitäen. On täyttä totta ainakin omalla kohdallani, että kirjoittaakseen hyvin on luettava paljon. ja ennen kaikkea lukeminen on tietysti ihanaa!

Mitä teillä on lukulistalla just nyt? Entä kesää varten?

Mainokset

Joulukeskusteluja, kirjoitusiltoja ja seminaari tulossa

amaryllisTällä viikolla on kivaa joulunalustekemistä tiedossa. Ensimmäinen Sininauhaliiton Joulu lapsen silmin -tilaisuuksistani on Lohjalla tänään 11.12. klo: 18-20. Paikkana on Awake Cafe, Kalevankatu 7. Jutustelen joulun tunnelmista ja kostean kodin perinnöistä. Ihan leppeällä meiningillä meinaan asiaa lähestyä. Paljastan muun muassa sen, millä tavoin olen sössinyt itse jouluja oikein urakalla, ja mitä niistä kerroista olen oppinut. Toinen samanmoinen sessio on tiedossa torstaina 14.12. Helsingissä klo: 18-20. Paikkana on silloin Ruusulankatu 10.

Sunnuntaina 17.12. kirjoitellaan talven toinen kosteissa oloissa kasvaneille tarkoitettu vertaistuellinen kirjoitusilta täällä Hämeenlinnassa. Viime viikolla oli tosi kiva fiilis harjoitusten äärellä! Tälläkin kertaa tarjolla glögiä ja pipareita, kynttilän loimottelua ja hetkinen aikaa hengitellä ennen joulukiireitä. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa kokovartalofiilis ät gmail.com ja kaksituntisella on hintaa 25 e.

Sitten päästäänkin kohta loman kautta alkuvuoden säpinöihin! Tammikuussa kirjoitellaan Ylöjärvellä sunnuntaina 14.1. ja sinne voi ilmoittautua samassa s-postissa. Ja 26.1. saan olla Päihdepalvelu Hemman 10-vuotisjuhlaseminaarin vieraana Kuopiossa! Maksuttomaan ja kaikille avoimeen tilaisuuteen voi ilmoittautua osoitteessa vilma.iso-ilomaki ät paihdepalveluhemma.fi.

Toivottavasti nähdään näissä!

Sain muuten jo parhaan joululahjan etukäteen! Kuulin nimittäin ihan äsken, että Suomen tietokirjailijat ry on myöntänyt mulle apurahan seuraavan tietokirjan alkuun saattamista varten! Sutinat ja hahmottelut käynnistyvät kunnolla heti vuoden taitteen jälkeen. Olen jo syksyn ajan keräillyt vastaan tulleita lukemisia ja ajatuksia herättäviä kuvia talteen, mutta ollut tietoisesti vielä innostumatta liikoja, koska Kosteusvaurioissa on niin paljon kapasiteetistani vielä kiinni. Vähitellen alkaa kuitenkin olla taas aivoja ja jaksamista uuden urakan aloitukseen. Aiheena on tälläkin kertaa alkoholi, mutta käsittelytapa tietysti ihan tuore. Jännää aloittaa taas se taivallus!

Kaikki tunteet samaan päivään

Eilisestä muodostui varsin tunnekylläinen päivä. Aamu alkoi hartaudella odotetulla ja paljon jännitetyllä retkellä sairaalalle kuulemaan aivojen magneettikuvauksen tuloksia. Päästessäni vastaanottohuoneeseen lääkäri totesi, ettei ole tuloksia. Että ”on ollut vähän ruuhkaa”. Lähdin pois tyhjin käsin. Olisin tosi paljon arvostanut, jos olisivat soittaneet kotiin ennen aikaani, että ei tartte ottaa töistä vapaata kahdelle hengelle (mukanani oli tukihenkilö, koska uutiset eivät välttämättä ole sellaisia, joita haluaa yksin kuunnella), vaan ei. Pettymys, turhautuminen ja huoli purkaantuivat melkoisena kiroiluna ja itkuna sairaalan pihaan. Taas odotellaan.

Kävin huhkimassa punttiksella pahimmat turhaumat ilmoille. Se kyllä aina tepsii.

Päivän varrella tuli toisenlaista tunnetta, kun sain naputeltua vikat jutut tämän vuoden töistä ainakin korjauskierrosta vaille valmiiksi. Loma on ihan ovella siis! Hyviä oloja lisäsi muutamat alkuvuodelle jo buukatut tosi kivat ja kiinnostavat työt, joita edistelin menemään. Saan esimerkiksi tammi-helmikuussa vierailla Varjomaailma-sivustolla vierasbloggaajana!

On muuten todella hieno sivusto nuorille, jotka miettivät perheensä päihteidenkäyttöä. Mainostan samoin tein, että siellä alkaa seuraava nettiryhmä 2.2. 2015 , jos sinä nuori lukija mietit tällaisia teemoja just nyt! Ammattilaisten vetämä ryhmä kestää kolme kuukautta ja toimii täysin nimettömänä, joten voit purkaa omia huoliasi ihan turvassa ja kaikessa rauhassa, ilman että kenenkään muun tarvitsee tietää siitä. Siinä on aikamoinen voima! Löydät sen täältä. Jos jotakin itse olen tämän syksyn aikana todella oppinut, niin sen, että ryhmätoiminta isosti rulettaa! Mene, mene mene!

Tämä joulu-tammikuu on freelancerille tosi hankalaa aikaa usein, kun pitää osata myydä juttuja lehtien aikatauluja ennakoiden, mutta tänä vuonna näyttää onnistuneen oikein hyvin, eikä tartte ahdistua lomalla enempiä. Niitäkin vuosia on ollut, jolloin aikatauluttaminen on mennyt pieleen, eikä ole ollut oikein jutun juttua myydä, tehdä saati laskuttaa suunnilleen joulukuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Se ei naurata tasan yhtään, kun kohdalle osuu.

Illalla oli luvassa kuopuksen orkesterin konsertti Vanajan kirkossa. Ihanaa, tunnelmallista joulumusiikkia upeissa puitteissa. Samalla pääteltiin melkoisen konserttirikas syyslukukausi. Tästä tulee muuten varmasti vuoden kirkkorikkainkin viikko, kun hyppään eri kirkoissa 3-4 kertaa lyhyellä aikavälillä. Tuleepahan laskeuduttua ainakin joulun tunnelmaan!

Keskelle konserttia tuli sitten vielä fiilikset taas uusille raitelle tempaiseva  viesti (jostain kummasta etiäisestä luin poikkeuksellisesti s-postin esitysten välissä) JOKESilta. Luin melkoisen hämmennyksen ja riemun sekaisin tuntein, että mulle on myönnetty 4000 euron kokoinen työskentelyapuraha tietokirjan kirjoittamista varten. WOHOOOOOO!

Alkuvuodesta on siis mahdollisuudet keskittyä rauhassa tuollaiseen. Aika tosi upea juttu! Aika hyvillä mielin voi nyt vikat firman kirjanpidolliset puuhat ym. byrokratiat hoidella, ja sitten ottaa hetki ihan huilin kannalta. Vuosi 2015 näyttää aika hyvältä, kiinnostavalta ja monipuoliselta jo nyt!