Hups, tuli reissu

Ihan tappava matkakuume iski eilen illalla klo: 21.45. Ikkunasta ui sisään synkkää pimeyttä, ja varpaat palelivat villasukissakin. Tässä kohtaa se aina tämän tekee. Vääjäämättä.

Ihan vähän vain ajattelin vilkaista matkatarjontaa.

Hups, saattaa olla että klo: 23.10. vähän jo varasin yhden paikan. Tai siis neljä paikkaa yhdestä paikasta. Lämpimästä, ihanasta.

Kreikasta ei pääse irti kun sinne on kerran mennyt. En ole niitä, jotka tavernassa odottavat pääsyä matkatoimiston käyntiin polkaisemille kansantansseille, mutta joku siinä paikassa on sellaista joka vie sielun. Muukin kuin ruoka, vaikka sekin.

Kreeta on jo melko tuttu männävuosilta. Nyt olemme siirtäneet katseet Korfuun. Kiitos kuuluu oikeastaan Gerry Durellille.

Luimme Koitereella heinäkuussa hänen ihanat kirjansa ääneen koko perheen iltasatuina. Suosittelen lämpimästi.

Matkat ovat rajusti halvempia kuin viime vuonna. Ainakin Kreikkaan, muualle emme mielineetkään. Tuhannen euroa sai ottaa hintalapusta pois toissakesän reissuun kun verrattiin. Kreikka on tietysti tässä teutaroinutkin melkoisessa mäessä. Ei hätiä Hellas, me tulemme apuun!

(On muuten ihan vähän hymyiltävä erään hotellin mainostekstille. Se kuului näin: Leluja, lapsille.)

Nyt kello on kohta neljä, eikä uni tule silmään. Osasyy on matkassa. Olen totaalifiiliksissä. Ajatus auringosta, vaikka vasta tuolla tuolloin, auttaa ihmeesti tähän mörköilyoloon.

Mies totesi sen parhaiten: Elämä on taas siirretty ensi kesään. Pimeys, miten paljon paremmin sen taas sietääkään.

Minusta sukeutuu matkalla hetkeen heittäytyvä nauttija. Rento fiilistelijä. Käy jotenkin näin:

PLUS

ON

Mainokset