Elämäni eka kesätyö 4-kymppisenä!

Kirja on painossa ja päivien rytmi sitä myötä muljahtanut taas yli vuoden takaisille teloilleen. Kestipä hetkisen saada aamut takaisin haltuun niin, että onkin ihan ok nukkua vähän pidempään. Nyt ei tarvitse joka aamu ponkaista viimeistään klo: 7 näppiksen äärelle.

Koska olen ehdottomasti aikaansaavimmillani aamutuimaan, kirjoitin kirjahommat aina varhaisella, ja siirryin sitten klo: 10 pintaan leipätyökirjoittamisen pariin. On ihanaa, ettei tarvitse enää mennä sellaisella turbotahdilla! Melkein eksotiikkaa nukkua vaikka yhdeksään!

Muu perhe elelee koulutyyppien rytmissä, eli lomailee pitkää, ihanaa kesälomaansa jo. Tämä kohta vuodesta on aina mulle hiukan haastava, kun ympärillä ollaan autuaassa lökömoodissa ja itsellä riittää vielä urakkaa. Arki samaan aikaan helpottuu, kun ei tarvitse kovasti miettiä päivän aikatauluja muiden osalta, ja samalla muuttuu haasteellisemmaksi saada itsestä irti vielä tarvittavat loppurynnistykset artikkelien äärellä, kun tuolla riippumatossa näyttää niin mukavalta.

Tämä kesä on poikkeuksellinen sillä tapaa, että otin kesätyön – ekaa kertaa itse asiassa! Hassua sinänsä, mutta tätä kirjoittaessani tajuan, että olen teinistä asti ollut koulujen aikana myös töissä, ja jatkanut sitten siinä hommassa loman ajan isommilla tunneilla, eli varsinaista kesätyötä ei koskaan ole ehtinyt ollakaan!

On ihan pähkähullu ajatus työskennellä vielä lomakin ehkäpä elämäni kaikkein intensiivisimmän työkevään jälkeen, mutta otinpa pestin kuitenkin. Se on niin kiva. Kävi nimittäin niin, että tarjoutui mahdollisuus toteuttaa ainakin kolmen vuoden ajan mielessä muhinut haaveprojekti. Homma leikkaa lomastani viikonloput, mutta jättää onneksi yhden kaksiviikkoisen yhtäjaksoisen pätkänkin keskelle kesää.

Saan tämän kesän ajan toimia Hämeenlinnan Testikuskina ja koeajaa kaupungin kesätapahtumia videokameran kanssa. Ja täällä totisesti tapahtuukin koko kesän hullun paljon! Esimerkiksi huomenna, 17.6. kierrän neljä tapahtumaa saman päivän aikana, kun meneillään on toritapahtuma Syödään yhdessä, Suomen vanhin ilmainen rockfestari Ämyrock, mahtava Pako linnasta -tapahtuma ja vielä Rakastu Aulangon kesäyöhön, jossa pääsen kokeilemaan mm. auringonlaskun suppailua.

Ei se ihan työltä tunnukaan, koska tapahtumat ovat niin kivoja ja idea on oma. Taustalla piilee sellainen taju, että olemme asuneet täällä jo yli vuosikymmenen, mutta edelleen kaupunki tuntuu tavallaan uudelta. Olen työskennellyt niin paljon muualla, että sellainen perinpohjainen perehtyminen on vähän jäänyt. No, nyt perehdytään vähän hitoksiin tämä kesän aikana!

Tänään on hommattava vara-akku ja lisämuistikortti kameraan, jotta huomenna riittää varmasti välineitä. Hommasin hauskan vedenkestävän actionkamerankin sitä suppailua varten! Välineurheilua, kyllä vain!

Ensimmäinen testikuskivideo, pieni tiiseri tulevasta viikonlopusta, löytyy tästä. Jatkossa niitä ilmestyy kesän varrella kokolailla viikottain Koeaja Hämeenlinna -kanavalle. Hauskaa!

 

Portugaliseikkailu 2014 – päivät 15-18

Pienen loman sisällä vietetyn loman jälkeen oli edessä vielä kolme Lissabon-päivää. Loma oikeastaan piteni vuorokaudella, kun tsekkasimme lentoaikatauluja. Olimme kuvitelleet olevamme kotona jo edellisen vuorokauden puolella, mutta paluuseen olikin vielä yksi päivä enemmän aikaan. Yölennot, aikaerot ja kaikki tämä.

No, käytimme viimeiset päivät lähiympäristöä ihmettelemällä. Kiertelimme kaupungilla herkuttelemassa ihanalla jäätelöllä, ja kipusimme viimeinkin ihan kotikulmilla sijaitsevan linnoituksen huikeisiin maisemiinkin.

IMG_7850

IMG_7870

IMG_7864

IMG_7901

Jo linnoituksen laitamilla kiemutelevissa kujissa taloineen riitti vielä näin kolmannellakin viikolla ihastelemista. Lissabonin vanha kaupunki on kyllä ihana!

IMG_8027

IMG_7900

IMG_7903

IMG_8028

IMG_8017

Viimeiseksi varsinaiseksi retkeksi suuntasimme Tejo-joen toiselle puolelle Cacilhas-nimiselle alueelle. Siellä halusimme vierailla entisöidyssä fregatissa, ja kylläpä se kannattikin! Dom Fernando II e Glória on aivan upea! Sen kaikki kerrokset on kunnostettu valtavan hienosti, ja meille merenkäynnin historiasta innostuneille vierailu oli reissun ykkösjuttuja. 

IMG_7993

IMG_7933

IMG_7945

Vietimme joen tällä puolen koko kivan päivän. Söimme hyviä meriörkkejä ja nautimme maisemista. Kannattaa ilman muuta poiketa, jos liikutte Lissabonissa. Suomenlinnan lautan tyyppinen alus vie yli useita kertoja päivässä ja tosi edullisesti.

Kalastusalueelta löytyi hienoja graffojakin.

IMG_7997

IMG_7996

Kotiinpaluu koitti yöaikaan ja lentokentällä oli melkoinen myöhästelyhässäkkä meneillään. Siitä bonuksena koko koneemme matkatavarat matkasivat jonnekin maailmalle jälleen kerran. Tosi huonoa tuuria on, että kummallakin lennolla käy niin! Suomen päässä odottelimme kamppeiden saapumista kolme päivää.

Reissu oli taivaallisen ihana. Portugali ylipäätään ja Lissabon ihan omanaankin ovat upeita paikkoja kertakaikkiaan. Kaunista, maukasta, iisiä, aurinkoista, mielenkiintoista ja tosi helppokulkuista lomailua. Rantaa ja kaupunkieloa samassa paketissa. Toivottavasti olen innostanut edes jonkun teistä miettimään kaupunkireissua tuonne päin. Me ainakin menemme vielä monta kertaa uudestaankin!

Pohjolaturnee 2011 – perillä jälleen

Pv 10. Äkäslompolo – Ranua – Puolanka + 23 C, aurinkoista ja ukkostavan hiostavaa

Aamukahvit ja pakkailut tavalliseen tapaan.

Anikuksasta Ani aamukahvinsa toki juo,

Lähdemme liikkelle klo: 10.15 ja ajelemme alaspäin. Tähän suuntaan matka on aina paljon tylsempi ja tuntuu pidemmälle. Iso maa! Jotta autoilun lomaan saatiin jotain vaihtelua, kurvasimme Ranuan eläintarhaan ihmettelemään jääkarhuja ja saukkoja.Väljän oloinen, tosi kiva eläintarha, jossa asukeilla – vaikka häkkivankeina tietysti olivatkin –  näytti ainakin olevan ihan mukavat oltavat.

Lämpö ei ole tämän karhun juttuja

 

Saukot varastivat kaikkien sydämet

 

Illaksi hikinahkukeli puhkesi odotetusti sateeksi, mutta automatkaajaahan sellainen ei paljoa haittaa. Körötimme niin pitkään kuin jaksoimme, ja päädyimme Puolangalle leirintäalueen mökkiin (30 e / yö) viettämään vikaa iltaa korttipelien ja höpöttelyn merkeissä.

 

Seuraavana päivänä ajoimme sitten vikan etapin Virroille anoppilaan, jossa vietettiin tosi kiva serkustapaaminen miehen puolen sukulaisten kanssa. Hyvä päätös ihan huippuretkelle!

Laittelen jossain sopivassa välissä vielä Kotivinkin blogin puolelle näkökulmia erityisesti lasten kanssa retkeilystä. Kuvia jäi tähteelle noin 490, että eivät ne kaikki loput kyllä sinnekään mahdu… Sitä ennen voitte mieluusti ottaa osaa siellä käytävään kirjakeskusteluun!

Kertokaahan kesän retkistänne!

Hups, tuli reissu

Ihan tappava matkakuume iski eilen illalla klo: 21.45. Ikkunasta ui sisään synkkää pimeyttä, ja varpaat palelivat villasukissakin. Tässä kohtaa se aina tämän tekee. Vääjäämättä.

Ihan vähän vain ajattelin vilkaista matkatarjontaa.

Hups, saattaa olla että klo: 23.10. vähän jo varasin yhden paikan. Tai siis neljä paikkaa yhdestä paikasta. Lämpimästä, ihanasta.

Kreikasta ei pääse irti kun sinne on kerran mennyt. En ole niitä, jotka tavernassa odottavat pääsyä matkatoimiston käyntiin polkaisemille kansantansseille, mutta joku siinä paikassa on sellaista joka vie sielun. Muukin kuin ruoka, vaikka sekin.

Kreeta on jo melko tuttu männävuosilta. Nyt olemme siirtäneet katseet Korfuun. Kiitos kuuluu oikeastaan Gerry Durellille.

Luimme Koitereella heinäkuussa hänen ihanat kirjansa ääneen koko perheen iltasatuina. Suosittelen lämpimästi.

Matkat ovat rajusti halvempia kuin viime vuonna. Ainakin Kreikkaan, muualle emme mielineetkään. Tuhannen euroa sai ottaa hintalapusta pois toissakesän reissuun kun verrattiin. Kreikka on tietysti tässä teutaroinutkin melkoisessa mäessä. Ei hätiä Hellas, me tulemme apuun!

(On muuten ihan vähän hymyiltävä erään hotellin mainostekstille. Se kuului näin: Leluja, lapsille.)

Nyt kello on kohta neljä, eikä uni tule silmään. Osasyy on matkassa. Olen totaalifiiliksissä. Ajatus auringosta, vaikka vasta tuolla tuolloin, auttaa ihmeesti tähän mörköilyoloon.

Mies totesi sen parhaiten: Elämä on taas siirretty ensi kesään. Pimeys, miten paljon paremmin sen taas sietääkään.

Minusta sukeutuu matkalla hetkeen heittäytyvä nauttija. Rento fiilistelijä. Käy jotenkin näin:

PLUS

ON