Avainsana: kirja

Äitienpäivälahjaksi: Kunnes rauha heidät erotti

Published on julkaissut Ani2 kommenttia

kunnesrauhaheidaterotti_1.jpgPuuttuuko lahja sunnuntaille? Hanki äidille tai mummulle Ira Vihreälehdon hieno Kunnes rauha heidät erotti -kirja. Se kertoo todella koskettavien henkilötarinoiden kautta elämästä kotirintamalla neuvostosotavankien kanssa jatkosodan aikana. Olen nautiskellut kirjaa iltalukemisena tämän kevään. Se on tarjoillut ihan uudenlaisen katseen suunnan sodan ajan arkeen ja niihin ihmissuhteisiin, joita kotirintamalla rakennettiin.

Vihreälehdon kirjassa tarkastellaan työvoimapulaa helpottamaan maalaistaloihin lähetettyjen sotavankien ja kotirintamalla arkeaan eläneiden ihmisten välisiä kohtaamisia ja ihmissuhteita. Mukana on esimerkiksi liikuttavia tarinoita siitä, millä tavalla perheiden elämänmenoon osallistuneet vangit muodostuivat merkittäviksi  lapsille, joiden ikävöidyt isät olivat rintamalla. Kirjassa kerrotaan myös vankien ja tilan naisten välisistä rakkaussuhteista ja niiden seurauksena syntyneistä lapsista. Syvästi koskettavia ovat ne tarinat, joissa vankien kanssa ystävystytään, ja joudutaan sitten eroamaan, hyvin tietoisena siitä, mitä palauttaminen rajan yli miehille tarkoitti.

Pidän juuri tämänkaltaisesta tavasta käsitellä asioita: arkikokemusten näyttämisestä samalla, kun ympärillä tapahtuu mullistavia poliittisia melskeitä. Syvästi inhimillisistä tunteista ja tilanteista. Rintaman tarinat ovat ehdottoman tärkeitä myös, mutta on hyvin tervetullutta tarkastella sota-aikaa myös näin, kotiin jääneiden vinkkelistä. Minkälaista elämä tiloilla oli, kun isät, veljet ja puolisot olivat poissa, ja kaikki piti kuitenkin saada sujumaan?

Sota-ajan suhteista vankien ja kantaväestön välillä ei ole puhuttu edes perheen piirissä usein lainkaan. Moni sotavangin lapsi ja lapsenlapsi onkin kuvitellut oman perheensä olevan ainut saman kokenut, ja oppinut häpeämään taustaansa syvästi.  Epätietoisuus on juurettomuutta, kuulumattomuutta ja hahmottomuutta, ja Vihreälehto tuntee tunnelmat omakohtaisesti. Sotavanki-isoisän etsinnöistä voi tarkemmin lukea Vihreälehdon kirjasta Tuntematon sotavanki.

Kirjan lukeminen oli koskettava kokemus. Minua kiinnostavat myös omien sukutaustojeni vuoksi kaikenlaiset perhesalaisuudet ja vaietut vaiheet, ja siksikin Vihreälehto on tehnyt minusta erinomaisen hienon työn kootessaan tarinat kansiin. Ajattelen, että sota-aikojen tapahtumilla ja myös näillä kokemuksilla on ollut valtava vaikutus perheiden elämissä myös alkoholiin liittyen: häpeä synnyttää häpeää, vaikeneminen ruokkii vaikenemista. Suuntaa saamatonta pahaa oloa ja vastauksia vaille jääneitä kysymyksiä omasta menneisyydestä on paettu myös pulloihin. Myös nämä ovat ylisukupolvisten pahoinvoinnin ketjujen rakennusaineita. Kosteusvaurioita -kirjani tarinat ovat pitkässä jatkumossa näitä samoja vaikenemisen tarinoita.

Kunnes rauha heidät erotti sopii mitä mainioimmin äitienpäivälahjaksi, sillä painavasta aiheestaan huolimatta se on perehtyen, erittäin mukaansatempaavasti ja taitavasti kirjoitettu, ja tarinat muodostavat omia kokonaisuuksiaan, jolloin kirjaa on mukava edetä tarina tarinalta.

 

 

Mainokset

Erikoiskesä 2018: kirjoja & kirjoja

Published on julkaissut Ani2 kommenttia

Kasaan lomalukemistoa. Se on suosikkipuuhiani. Vaikka loman alkuun on aika lailla tarkka kuukausi vielä, lipsahdin eilen jo asialle. Lähdin ostamaan yhtä tekeillä olevan kirjani lähdekirjaa, mutta tulin kotiin tällaisen tornin kanssa:

kirjapino.jpg

Kävi niin, että kun hana aukesi yhdessä kirjakaupassa, piti matkalla junaan poiketa vielä toiseen, ja loppu näkyy tuosta. Kyllä noilla pääsee ainakin loman alkuun, eikö vain?

Mustosen kanssa otin rennosti. En ole koskaan lukenut häneltä mitään, mutta koko Sivustakatsoja-sarja nökötti siinä niin kivasti vierekkäin, että tartuin ensin yhteen, sitten kahteen. Sitten ajattelin, miten kamalaa olisi imeytyä ihanaan sarjaan, jos sitten kesäreissussa kirjat loppuisivat kesken! Oli otettava kaikki ja toivottava, että tykkään.

Tuleva kesä on ihan poikkeuksellinen kesieni sarjassa. Viime kesänä tein aikamoisia aikatauluihmeellisyyksiä niin, että varsinaisia lomapäiviä oli vain hajallaan siellä täällä, eikä yhtenäistä lomaa kahta viikkoa pidempään. Viimeistelin alkukesän Kosteusvaurioita-kirjaa ja otin tehdäkseni hauskan videosarjan Hämeenlinnan kesätapahtumista. Syksyllä huomasin olevani melkoisen väsynyt, kun huili jäi niin vähäiseksi. Nyt menee eri tavalla.

Jään kesäkuun alusta ensin 3,5 viikon täyslomalle, jonka aikana meinaan olla irti niin tietokoneesta kuin puhelimestakin maksimaalisen ajan, lueskella ja viettää aikaa perheen kanssa ennen kaikkea täysin irti Arkinen alkoholi -työnimellä etenevän toisen kirjani imusta. Tähän viimeiseen kohdistuu perheen nuoremman teinin taholta heitetty ”niin varmaan!” -haaste, joten on onnistuttava jo kunniankin säilyttämiseksi!

Loman jälkeen alkaa pitkä jakso, joka on omistettu yksinomaisesti kirjan  valmiiksi saattamiselle. Tuntuu ihan käsittämättömän upealta voida jäädä vain kirjoittamaan kirjaa, ilman että täytyisi koko ajan samalla tehdä toimittajan kirjoitushommia, kuten arjessa muuten. Moisen ihanuuden mahdollisti Taiteen edistämiskeskus, joka myönsi minulle kirjastoapurahakauden tähän tarkoitukseen. Aivan hullun hienoa, että tällaisia mahdollisuuksia on edes olemassa!

Apurahakausi tulee todellakin tarpeeseen. On erittäin vaikeaa raivata kirjoittaja-arkeen aikaa kirjalle, kun koko ajan on jonossa kymmenkunta artikkelia ja parikymmentä sovittua haastatteluaikaa, kuvauksia ja videokäsikirjoittamisia ja muuta sekalaista. Rakastan työtäni, mutta artikkelikirjoittamisesta kirjan kirjoittamiseen ja takaisin hyppääminen on tuhottoman hankalaa jo tyylillisesti, saatikka ajankäyttöä ajatellen. Kirjan aihe on vaikea ja oikeanlaisen käsittelytavan löytäminen vaatii keskittymistä. Juuri kun tuntuu, että ilmaan haromisen ja tuuleen huutamisen seasta hahmottuu jokin konkreettinen ajatus, onkin hypättävä johonkin toiseen aiheeseen, kuten kilparatsastukseen, omaishoidon kysymyksiin tai kesänviettoperinteisiin. Niistä hauraista ajatelmista on hankala sitten saada kiinni sen seuraavan jossakin vapaaksi raivatun tunnin aikana. Kaipaan kunnolla ajatteluaikaa saadakseni ytimen kirkkaaksi.

Kevään aikana olen tietysti edistänyt kirjaa kaiken muun työn ohella, koska niin täytyy tehdä, jos niitä haluaa saada jotenkin kirjoitettua, ja sitä on olemassa nyt sellainen parinsadan sivun paketti vielä aika hahmotonta möyhöstä. Odotan vimmaisesti, että saan viimeiset sovitut keikat alta pois – niitä on kymmenkunta tälle toukokuulle vielä edessä – ja saan sitten keskittyä ensin laskemaan kierrokset ja sitten valjastettua aivot kirjamoodiin kunnolla.

Apuraha on upea juttu, mutta kylläpä on vaikeaa uskaltautua kirjoitusvapaalle, kun on aina naputtanut yksin yrittäjän moodissa. Vaikka töitä on aina riittänyt kesälomien jälkeenkin, on jo neljäksi viikoksi saamattomiin heittäytyminen ollut aina vähän henkisesti hankalaa. Saati nyt, kun pitää venyttää tilaajien kärsivällisyyttä vielä paljon pidemmäksi. Takaraivossa lurkkii ajatus siitä, mahtavatko juttuni enää kiinnostaa tauon jälkeen, vai onko siellä jo sata janoista, kekseliästä ja aina saatavilla olevaa friikkua paikkaani täyttämässä. Vaan eipä sellainen ajattelu mitään auta. Itse tiedän tietenkin, että vapaalle kirjoittajalle monipuoliset projektit ja välillä pidemmän kirjoittaminen ovat ainoastaan tyyliä ja kieltä jalostavia ja luovuutta ruokkivia juttuja. Pitää siis vain uskoa, että homma kantaa.

Mutta ennen kaikkea tätä kirjoittamista saan siis lukea tuon pinon. AAAAH! Sekin on sellaista tankkaamista omaa kirjoittamista silmälläpitäen. On täyttä totta ainakin omalla kohdallani, että kirjoittaakseen hyvin on luettava paljon. ja ennen kaikkea lukeminen on tietysti ihanaa!

Mitä teillä on lukulistalla just nyt? Entä kesää varten?

5 vinkkiä lukuinnon tartuttamiseksi kaikenikäisiin lapsiin

Published on julkaissut Ani2 kommenttia
Tässä lasten lukemista käsittelevässä jutussa oli paljon asiaa, vaikka onhan myös niin, että ”tietokoneen takana” oleva ihminen voi mainiosti olla myös lukemassa e-kirjaa. Omat suosikkivinkkini vanhemmalle, joka haluaa rohkaista lasta lukemaan, ovat tässä:
1. Lähde lapsen mukaan kirjastoon. Lapsi tarkoittaa myös isoja lapsia, vaikka jostain syystä meillä helposti ajatellaan, ettei teinien kanssa enää juuri hengailla. Miksi? Meidän perheessämme esim. 17 v teinin kanssa kirjastokoluamiset kuuluvat oleellisesti yhteiseksi jutuksi. Reissuilla vertaillaan saalista, bongaillaan uutuuksia ja fiilistellään kirjaston mahtavuutta yleisesti.
2. Juttele lukemistasi hyvistä kirjoista, vinkkaile ja pohdi. Kirjoista on kiva puhella ruokapöydässä. Kun katseluun tulee kirjaan perustuva elokuva, voi miettiä mikä on ero alkuperäiseen ja näyttivätkö esim. hahmot erilaisilta, kuin oli itse kuvitellut. Kirjat kannattaa pitää puheissa. Ja kun lapsi tai nuori on lukemassa jotakin, osoita kiinnostusta. Mitä luet? Mistä se kertoo? Mikä siinä on susta kiinnostavaa?
3. Kuuntele mistä jälkikasvu itse voisi tykätä, eli suosittele yli genrerajojen oman rakkaan lempparin tuputtamisen sijasta. Meillä esim. tehtiin taannoin vanhempien virhearvio, kun suositeltiin vimmaisesti omaa suosikkia, Taru sormusten herrasta -settiä. Ei innostanut yhtään. Sitten suositeltiin vimmaisesti chick litiä (josko toisesta ääripäästä osuisi!). Ei innostanut yhtään. Sitten koulusta laitettiin luettavaksi Tuntematon sotilas, ja koukku yhtäkkiä syntyi. Älä siis oleta, vaan kokeile niin kauan, että tärppää.
Ei kannata myöskään aliarvioida nuoren kirjamakua, vaan tarjota rohkeasti myös ”vaikeampaa”. Pohtiminenhan on siistiä, ja kirjojen kautta aukeaa ihan uudenlaisia mahdollisuuksia jäsentää maailmaa. Kun joku kirja on napannut otteeseen, vinkkaa jotakin saman tyyppistä. ja jos ei omasta repertoaarista löydy, menkää yhdessä kysymään kirjastosta. Siellä tiedetään kaikki!
4. Sponssaa tai lahjo. Vie kersa kirjakauppaan ja anna valita mitä haluaa (talouden sallimissa rajoissa, tietty). Älä vaadi ottamaan ”jotain parempaa”, vaan rohkaise etsimään jotakin juuri hänelle kivaa ja kiinnostavaa. Luota porttiteoriaan! Anna lahjaksi kirjoja ja/tai kirjakaupan lahjakortti.
5. Kuuntele yhdessä. Äänikirjat ovat ihan yhtä kirjoja kuin paperikirjatkin. Äänikirja on mainio koko perheen hommeli pitkillä autoreissuilla tai vaikka mökkiviikonlopun aikaan. Niitä ei tarvitse sulkeutua kuuntelemaan omien luurien taakse, vaan koko perhe voi tehdä sitä yhdessä. Kirjastossa on valtavat valikoimat hyviä!
Ja jos lapsi kuuntelee mieluummin itse omista luureista, hommaa hänelle puhelimeen äänikirjasovellus ja ilmoittaudu maksamaan hänen tilaamansa teokset. Meillä on käytössä Audible ja kokoelmaa karttuu jatkuvasti.  Kotihommat siivoilusta lähtien sujuvat kivemmin kirja korvilla.
Älä silti korvaa yhteistä iltasatuhetkeä äänikirjalla. Yhdessä lukeminen on ihanaa!
Bonusvinkki: Älä koskaan päätä lapsen puolesta onko hän ”lukija”. Jos et itse ole, lapsi voi silti olla. Jos hän ei vielä ole, hänestä voi tulla. Vältä vimmatusti käyttämästä negatiivisia sanoja tai lauseita, kuten ”meidän suvussa ei ole tota lukupäätä”. Se ei ole mikään sukupiirre, vaan asiaan voi aina vaikuttaa. Vaikuta!

Rohkaise rakasta käsittelemään menneitä. Ystävänpäivätarjous Kosteusvaurioita -kirjasta!

Published on julkaissut Ani2 kommenttia

Olen kuullut, että melkoisen moni on hankkinut lapsuudenperheissä tapahtunutta liikajuomista ja sen seurauksia käsittelevän Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta -kirjani lahjaksi ystäville ja kumppaneille. Se on musta ihan loistava rakkauden teko! Menneet kokemukset vaikuttavat nimittäin yllättävän paljon ystävyyssuhteissa ja parisuhteissa, ja aika usein tavoilla, joita ei ehkä alkuunkaan osaa yhdistää lapsuudenkokemuksiinsa.

Viesti siitä, että toinen välittää ja on halukas ymmärtämään myös näitä joskus melko merkillisiäkin piintymiä on minusta ihana. Ehkä yksi ihanimmista. On lupa puhua, kipuillakin, ja mennä rohkeasti yhdessä eteenpäin.

Rohkaisenkin siihen polkaisemalla Atenan kanssa loppukuuksi pystyyn ystävänpäivätarjouksen kirjasta. Saat sen nyt hintaan 16,90 e ja se lähetetään sulle ilman postikuluja.

Voit tilata kirjan kampanjahintaan helmikuun loppuun saakka tuosta oikealla olevasta bannerista kilkkaamalla, tai siirtymällä sivulle TÄSTÄ.  Muista merkata tilauslomakkeeseen tuo alekoodiin oikeuttava sana KOKOVARTALOFIILIS.

Vinkkaa ihmeessä myös tutuillesi tästä tarjouksesta, sillä tätä edullisemmin ei kirjan printtiversiota ole nähdäkseni missään tarjolla!

Loppuun tällainen musafiilistely, jonka ääressä olen tunnelmoinut nyt joka päivä. AH!

 

 

Kevätpuoliskon kuulumisia: kirjaa ja tapahtumia

Published on julkaissut AniJätä kommentti

 

Hujahtipas tammikuu melkoista rallia ohi! Ihmeellisen moni lehtiasiakkaani koki jonkinlaisen hepulin töiden kanssa samaan aikaan, ja letkeä lomatunnelmani vaihtui silmänräpäyksessä aikamoiseksi ärhäköinniksi. Tammikuu on yleensä tosi rauhallinen, mutta nyt naputin menemään ihan tunteella! Eipä siitä yrittäjä toki kovin huonona voi olla mitenkään, vaikka olisi kyllä kiva, jos työt tupsahtelisivat vähän kalenteriin mahtuvaisemmalla rytmillä. Eiköhän tuo tuosta taas tasaannukin.

Saisikohan jo alkaa puhua keväästä? Haluaisin, koska olen keväisin energinen ja hyvillä fiiliksillä. Ajatukset askaroivat jo kesässäkin, jos ihan rehellisiä ollaan. Siellä on luvassa yksi pitkään unelmoitu matkaihanuuskin. Olen myös jo ihan villinä erilaisista puutarhasuunnitelmista. Tänä kesänä saan ehkä kasvihuoneenkin! Olen tyydyttänyt tätä hinkuani katselemalla erilaisia puutarhavideoita tunti kaupalla. Multa, aurinko, aaaah!

Aika tavalla on tehtävää ennen kesään pääsemistä kyllä, mutta miten kivoja juttuja! Mainitsinkin taannoin, että aloitin toisen tietokirjani valmistelemista, ja nyt tuo opus pyörii näppiksellä joka päivä. Kirjoitimme Atenan kanssa siitä kustannussopimuksenkin, joten siitä tuli kerralla totta ja konkreettista. Jee! (Kuuntelithan jo tietokirjakeskustelumme Takakansi-podcastissa?)

Olen nyt siinä ihanassa  vaiheessa, jossa täytän aivojani uudella tiedolla ja uusilla näkökulmilla. Kirjasta ei ole tulossa Kosteusvaurioita II, vaan ihan tyystin eri paketti, vaikka alkoholin äärellä nytkin mennään. Tuntuu todella kivalta oppia uutta ja suodattaa sitä luettavaan muotoon! Juuri nyt kaikki pinnat kotona notkuvat monistenippuja ja kirjoja.

Kosteusvaurioitakin työllistää edelleen tosi mukavasti. Olen älyttömän iloinen aina, kun joku tilaa puhumaan aiheesta. Aiheen ympärillä käytävät keskustelut tuntuvat nyt tosi mielekkäiltä ja oikeanlaisilta. Tammikuussa olin Kuopiossa Päihdepalvelu Hemman juhlaseminaarissa, ja kevään osalta kalenterissa näyttää ainakin tältä:

22.2. Saan olla puhumassa SuPerin Hämeenlinnan ja Hattula-Janakkalan ammattiostojen jäsenille siitä, millä tavalla lapsuuden perheen kosteusvauriot voivat näkyä potilastyössä ja työyhteisön osana, ja minkälaisia asioita voisi olla hyvä ottaa lähi- ja perushoitajien työssä kohtaamisissa huomioon.

22.3. ovat vuorossa Naisten päihdetyönpäivät Pieksämällä. Siellä pohdin puheenvuorossani kosteusvaurioita naisnäkökulmasta. Esimerkiksi sitä, millaisia äitejä, puolisoita ja tyttäriä kosteissa kodissa saattaa kasvaa.

17.5. olen päihdealan suurimman ammattitapahtuman, Päihdepäivien, hommissa Helsingissä. Siellä saan olla mukana kahdessakin ohjelmassa, ja aiheena on erityisesti häpeä ja sen murtaminen.

Ehkäpä nähdään tuolla jossakin! Olispa tosi kiva!

 

Podcastissa pohditaan tietokirjojen tylsyyttä

Published on julkaissut Ani1 kommentti

Sain tänään käydä vieraana Marko Suomen loistavassa Takakansi-podcastsarjassa. Juttelimme tietokirjoista, genrerajoista, lukemisen eri tavoista ja vähän lapsuusmuistoistakin. Mukana on myös tanakka pino lukusuosituksia niin äänikirjan ystävälle kuin pertsa-lukijankin tarpeisiin.

Käy ihmeellä kuuntelemassa! Löydät Takakansi-podcastin iTunesista, SoundCloudista tai tästä linkistä: https://isomieli.fi/2018/02/06/tietokirjathan-ovat-tylsia/

Teimme innostuksissamme pari pientä tiplua. Bongaatko mitkä? Nappaa muuten samalla tuo Markon kulttuurisivu seurantaan! Sieltä saa tosi hyviä vinkkejä ja kiinnostavaa pohdittavaa!

Mitä tietokirjoja luet just nyt? Suositukset jakoon!

IMG_20180206_163142_057.jpg

Mitä kuuluu kolmikuiselle Kosteusvaurioita-kirjalle? Menneitä ja tulevia tapahtumia ja arvosteluja.

Published on julkaissut AniJätä kommentti

Kosteusvaurioita – Kasvukertomuksia pullon juurelta on varttunut pontevaan reilun kolmikuisen ikään. Ei enää valvota öisin! Tiivis syksy sen kanssa onkin ollut, ja antoisa. Alkuhötinöiden hiukan laannuttua mennään kirjan kanssa nyt mukavaa uutta arkea. Tässä pieni katsaus viimeaikaisiin vaiheiisiimme!

Minusta on aina supermielenkiintoista nähdä, mihin lukijan kiinnostus on erityisesti kirjassani kohdistunut. Huomio kiinnittyy varsin erilaisiin yksityiskohtiin. Tässä muutama poiminta viimeaikaisista kirja-arvosteluista.

Pertti Nybergille kirja oli näyttäytynyt näin. Kiitokset myös Rouva Kiljuselle bloginostosta!  Ilokseni huomasin kirjan päässeen myös ammattikirjallisuuden suosituksiin Sosiaalialan tietopalvelussa (luonnehdinta löytyy s. 12).

Goodreads-sivustolla (suosittelen kaikille lukemisen ystäville!) Marko Suomi toteaa kirjasta seuraavaa:

Tässä on todella tärkeä kirja kaikille niille suomalaisille, joiden elämää alkoholiongelma on jollain tasolla koskettanut. Ja varsinkin jos kyse on perhepiiristä, tuosta tabusta pienestä piiristä, joiden juttuihin täällä ei kukaan ulkopuolinen uskalla puuttua vaikka tietää että ”varmaan pitäisi” mutta ”ehkä se siitä”. Se, jonka kulisseja pidetään hengenkin uhalla ylhäällä ja kannatellaan vaikka voimia ei todellakaan ole. Ja jos selvitään hengissä niin arvet voivat olla syvät ja kipeät aina aikuisuuteen ja omaan vanhemmuuteen asti. Kyseessä on hieno Kosteusvaurioita -kirja, jonka on kirjoittanut Ani Kellomäki. Oli kunnia olla etukäteislukemassa tätä kirjaa ja nyt lukea se valmiina (ja vieläkin parempana) uudelleen, vaikkakin prosessi nostaa paljon ikäviäkin tunteita pintaan. Tämä aihe pitää kuitenkin avata ja tämä kirja tekee sen vaikeasta aiheestaan huolimatta lempeällä ja viisaalla tavalla, ei mässäillen tai repien. LUE HYVÄ IHMINEN! 

ja Aino puolestaan samalla sivustolla näin: Hienosti koottu kirja herkästä ja tärkeästä aiheesta. Teksti ei märehdi menneitä eikä ylipsykologisoi kenestäkään uhria sen enempää kuin syyllistäkään. Oli lohdullista saada oppia, kuinka omat toimintatavat onkin ihan loogisia, lapsuudessa opittuja reaktioita. Oivalluksia tuottava, vapauttava lukukokemus kaikin puolin.

Kiitos! Voiko kauniimpia arvioita mitenkään toivoakaan? Aina joku kesken -blogista puolestaan löytyi juttu Helsingin Kirjamessuilta.  Tosi kivaa, että myös minun Kirjakallion juttutuokioni pääsi blogin nostojen joukkoon:

Loppupäivä lauantaista täyttyi mm. KirjaKallion hienosta haastattelusta, jossa keskusteltiin Ani Kellomäen koskettavan aiheen teoksesta Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta. Nuoret kalliolaiset Stella ja Virpihaastattelivat toimittaja Kellomäkeä ansiokkaasti ja kuin rutiinilla, ja puolivälissä otteen kirjasta esittänyt Valtteri Gutev tulkitsi riipaisevasti sen, mistä Kosteusvaurioissa on kyse: nuoren alituisesta pelosta, epävarmuudesta, riittämättömyydestä ja laskelmoiden elämisestä silloin, kun toinen vanhemmista on piiloutunut pulloon.

Kallion lukiolaiset tekivät myös minuun lähtemättömän vaikutuksen upeasti kootulla esityksellään. Suuri kunnia saada olla niin paneutuneissa käsissä, ja todella mielenkiintoista kuulla, miten kirja oli näyttäytynyt lukijoille, jotka olivat nyt samassa iässä kuin minä olin silloin kotihommien ollessa meillä vaikeimmillaan. Ja tietysti olin tosi hyvilläni myös tästä:  Kellomäen aurinkoisuus ja hyväntahtoisuus lavalla oli myös silmiinpistävän vahvaa.

Pari viikkoa sitten kävin myös puhumassa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston viestintäkoulutuksessa. Aiheena oli vaikeista kokemuksista viestiminen. Viestinnän ammattilaiselle tietysti todella mieluisa aihe ja tilaisuus. Oikein mieluusti kouluttaisin aiheesta lisää tulevaisuudessakin, joten jos tarpeita ilmenee, ole ihmeellä yhteyksissä!

Anna-lehdessä mietittiin ylisukupolvisten ketjujen katkaisemista. Olin tosi iloinen myös tästä Raittiuden ystävien hiljattain osoittamasta huomiosta.

Aikaisemmin vinkkasin, että sain kirjan tiimoilta kaksi uutta kolumnipestiä. Nyt löytyy jo luettavaakin! Kirjoitan toista Sininauhaliiton Uusi Toivo -lehteen (löydät kirjani arvostelun täältä sivulta 24  ja uusimman kolumni sivulta 15). Ja Mielenterveyden keskusliiton Tunne & Mieli -sivuston tuorein kolumnini taas löytyy täältä. Löytyvät kumpainenkin myös Facebookista, jos haluat napata sivut seurantaan tulevia kolumneja silmälläpitäen. Ihan pian julkaistaan Sininauhaliiton puolella uusin, jonka aiheena on autettavaksi suostumisen vaikeus. Joulun alla on tulossa myös puhetilaisuuksia kirjan aiheesta. Huhuilen niistä sitten lähempänä lisää. Olisi todella kiva nähdä teitä taas kasvokkain!

(Lisäys 16.11.) Myös Maininki-lehti oli tehnyt kivan arvostelun s.29, kiitos!

Huomasithan myös loppuvuodelle saadut kaksi vertaistuellisen kirjoittamisen iltaani täällä Hämeenlinnassa? Laitahan viestiä, jos haluat mukaan! 

Jos kurkataan jo ensi vuoden puolelle, niin tammikuussa saan vierailla Kuopiossa, Päihdepalvelu Hemman 10-vuotisseminaarin puhujana. Kaikille avoin tilaisuus, jonka teemana on vanhempien päihteiden käyttö lapsen silmin, on perjantaina 26.1. klo: 12-15 ja mukaan voi ilmoittautua osoitteessa vilma.iso-ilomaki (ät) paihdepalveluhemma.fi.

Mukavasti porskuttaa siis kirja maailmassa. Kun joku välillä aina kysyy, liittyykö kirjan valmistumiseen haikeutta, voin kaikella rehellisyydellä todeta, että ei vähääkään. On todella helpottavaa, erittäin mielenkiintoista ja melkoisen jännääkin seurailla sen löytämistä ihmisten käsiin! On upeaa nähdä, että kirjastot tilaavat sitä kokoelmiinsa lisää kovan kysynnän myötä, ja että se killuu myynti- ja suosituslistoilla niin paperi- kuin sähköisenä versionakin. Olen tietysti ylpeä ja iloinen omastakin osuudestani, mutta ihan erityisen hyvilläni siitä, että tästä hankalasta ja herkästä aiheesta puhutaan nyt koko ajan avoimemmin. Uskon nimittäin vilpittömästi sen tietävän parempia aikoja tuleville polville. 

Muikkaan vielä lopuksi, että blogin lukijathan saavat Kosteusvaurioita-kirjan edelleen edullisesti suoraan Atenalta ilman postimaksuja. Klikkaa tiesi tänne ja muista käyttää koodia KOKOVARTALOFIILIS, niin teos matkaa luoksesi hintaan 19.90 e. 

Ja jos jaat somessa lukukokemuksesi, muista merkata se aihetunnisteella #kosteusvaurioita, niin minäkin löydän sen nähtäväkseni!