Mitä kuuluu kolmikuiselle Kosteusvaurioita-kirjalle? Menneitä ja tulevia tapahtumia ja arvosteluja.

Kosteusvaurioita – Kasvukertomuksia pullon juurelta on varttunut pontevaan reilun kolmikuisen ikään. Ei enää valvota öisin! Tiivis syksy sen kanssa onkin ollut, ja antoisa. Alkuhötinöiden hiukan laannuttua mennään kirjan kanssa nyt mukavaa uutta arkea. Tässä pieni katsaus viimeaikaisiin vaiheiisiimme!

Minusta on aina supermielenkiintoista nähdä, mihin lukijan kiinnostus on erityisesti kirjassani kohdistunut. Huomio kiinnittyy varsin erilaisiin yksityiskohtiin. Tässä muutama poiminta viimeaikaisista kirja-arvosteluista.

Pertti Nybergille kirja oli näyttäytynyt näin. Kiitokset myös Rouva Kiljuselle bloginostosta!  Ilokseni huomasin kirjan päässeen myös ammattikirjallisuuden suosituksiin Sosiaalialan tietopalvelussa (luonnehdinta löytyy s. 12).

Goodreads-sivustolla (suosittelen kaikille lukemisen ystäville!) Marko Suomi toteaa kirjasta seuraavaa:

Tässä on todella tärkeä kirja kaikille niille suomalaisille, joiden elämää alkoholiongelma on jollain tasolla koskettanut. Ja varsinkin jos kyse on perhepiiristä, tuosta tabusta pienestä piiristä, joiden juttuihin täällä ei kukaan ulkopuolinen uskalla puuttua vaikka tietää että ”varmaan pitäisi” mutta ”ehkä se siitä”. Se, jonka kulisseja pidetään hengenkin uhalla ylhäällä ja kannatellaan vaikka voimia ei todellakaan ole. Ja jos selvitään hengissä niin arvet voivat olla syvät ja kipeät aina aikuisuuteen ja omaan vanhemmuuteen asti. Kyseessä on hieno Kosteusvaurioita -kirja, jonka on kirjoittanut Ani Kellomäki. Oli kunnia olla etukäteislukemassa tätä kirjaa ja nyt lukea se valmiina (ja vieläkin parempana) uudelleen, vaikkakin prosessi nostaa paljon ikäviäkin tunteita pintaan. Tämä aihe pitää kuitenkin avata ja tämä kirja tekee sen vaikeasta aiheestaan huolimatta lempeällä ja viisaalla tavalla, ei mässäillen tai repien. LUE HYVÄ IHMINEN! 

ja Aino puolestaan samalla sivustolla näin: Hienosti koottu kirja herkästä ja tärkeästä aiheesta. Teksti ei märehdi menneitä eikä ylipsykologisoi kenestäkään uhria sen enempää kuin syyllistäkään. Oli lohdullista saada oppia, kuinka omat toimintatavat onkin ihan loogisia, lapsuudessa opittuja reaktioita. Oivalluksia tuottava, vapauttava lukukokemus kaikin puolin.

Kiitos! Voiko kauniimpia arvioita mitenkään toivoakaan? Aina joku kesken -blogista puolestaan löytyi juttu Helsingin Kirjamessuilta.  Tosi kivaa, että myös minun Kirjakallion juttutuokioni pääsi blogin nostojen joukkoon:

Loppupäivä lauantaista täyttyi mm. KirjaKallion hienosta haastattelusta, jossa keskusteltiin Ani Kellomäen koskettavan aiheen teoksesta Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta. Nuoret kalliolaiset Stella ja Virpihaastattelivat toimittaja Kellomäkeä ansiokkaasti ja kuin rutiinilla, ja puolivälissä otteen kirjasta esittänyt Valtteri Gutev tulkitsi riipaisevasti sen, mistä Kosteusvaurioissa on kyse: nuoren alituisesta pelosta, epävarmuudesta, riittämättömyydestä ja laskelmoiden elämisestä silloin, kun toinen vanhemmista on piiloutunut pulloon.

Kallion lukiolaiset tekivät myös minuun lähtemättömän vaikutuksen upeasti kootulla esityksellään. Suuri kunnia saada olla niin paneutuneissa käsissä, ja todella mielenkiintoista kuulla, miten kirja oli näyttäytynyt lukijoille, jotka olivat nyt samassa iässä kuin minä olin silloin kotihommien ollessa meillä vaikeimmillaan. Ja tietysti olin tosi hyvilläni myös tästä:  Kellomäen aurinkoisuus ja hyväntahtoisuus lavalla oli myös silmiinpistävän vahvaa.

Pari viikkoa sitten kävin myös puhumassa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston viestintäkoulutuksessa. Aiheena oli vaikeista kokemuksista viestiminen. Viestinnän ammattilaiselle tietysti todella mieluisa aihe ja tilaisuus. Oikein mieluusti kouluttaisin aiheesta lisää tulevaisuudessakin, joten jos tarpeita ilmenee, ole ihmeellä yhteyksissä!

Anna-lehdessä mietittiin ylisukupolvisten ketjujen katkaisemista. Olin tosi iloinen myös tästä Raittiuden ystävien hiljattain osoittamasta huomiosta.

Aikaisemmin vinkkasin, että sain kirjan tiimoilta kaksi uutta kolumnipestiä. Nyt löytyy jo luettavaakin! Kirjoitan toista Sininauhaliiton Uusi Toivo -lehteen (löydät kirjani arvostelun täältä sivulta 24  ja uusimman kolumni sivulta 15). Ja Mielenterveyden keskusliiton Tunne & Mieli -sivuston tuorein kolumnini taas löytyy täältä. Löytyvät kumpainenkin myös Facebookista, jos haluat napata sivut seurantaan tulevia kolumneja silmälläpitäen. Ihan pian julkaistaan Sininauhaliiton puolella uusin, jonka aiheena on autettavaksi suostumisen vaikeus. Joulun alla on tulossa myös puhetilaisuuksia kirjan aiheesta. Huhuilen niistä sitten lähempänä lisää. Olisi todella kiva nähdä teitä taas kasvokkain!

(Lisäys 16.11.) Myös Maininki-lehti oli tehnyt kivan arvostelun s.29, kiitos!

Huomasithan myös loppuvuodelle saadut kaksi vertaistuellisen kirjoittamisen iltaani täällä Hämeenlinnassa? Laitahan viestiä, jos haluat mukaan! 

Jos kurkataan jo ensi vuoden puolelle, niin tammikuussa saan vierailla Kuopiossa, Päihdepalvelu Hemman 10-vuotisseminaarin puhujana. Kaikille avoin tilaisuus, jonka teemana on vanhempien päihteiden käyttö lapsen silmin, on perjantaina 26.1. klo: 12-15 ja mukaan voi ilmoittautua osoitteessa vilma.iso-ilomaki (ät) paihdepalveluhemma.fi.

Mukavasti porskuttaa siis kirja maailmassa. Kun joku välillä aina kysyy, liittyykö kirjan valmistumiseen haikeutta, voin kaikella rehellisyydellä todeta, että ei vähääkään. On todella helpottavaa, erittäin mielenkiintoista ja melkoisen jännääkin seurailla sen löytämistä ihmisten käsiin! On upeaa nähdä, että kirjastot tilaavat sitä kokoelmiinsa lisää kovan kysynnän myötä, ja että se killuu myynti- ja suosituslistoilla niin paperi- kuin sähköisenä versionakin. Olen tietysti ylpeä ja iloinen omastakin osuudestani, mutta ihan erityisen hyvilläni siitä, että tästä hankalasta ja herkästä aiheesta puhutaan nyt koko ajan avoimemmin. Uskon nimittäin vilpittömästi sen tietävän parempia aikoja tuleville polville. 

Muikkaan vielä lopuksi, että blogin lukijathan saavat Kosteusvaurioita-kirjan edelleen edullisesti suoraan Atenalta ilman postimaksuja. Klikkaa tiesi tänne ja muista käyttää koodia KOKOVARTALOFIILIS, niin teos matkaa luoksesi hintaan 19.90 e. 

Ja jos jaat somessa lukukokemuksesi, muista merkata se aihetunnisteella #kosteusvaurioita, niin minäkin löydän sen nähtäväkseni!

Mainokset

Kosteusvaurioita kirjamessuilla lauantaina!

Olispa kiva nähdä Helsingin Kirjamessuilla lauantaina! Olen Kallion lukion opiskelijoiden jututettavana KirjaKallio-lavalla klo: 17.30. ja heti sen perään tutusti moikattavissa Atenan osastolla.

Muistathan myös vielä ainakin tämän kuun loppuun voimassa olevan lukijatarjouksen! Saat kirjan ilman postikuluja ja hintaan 19,90 e klikkaamalla tästä tai blogin oikeassa ylänurkassa olevaa Atenan banneria ja käyttämällä koodia KOKOVARTALOFIILIS.

Kirjallisuuskeskustelu Kosteusvaurioita-kirjasta ensi maanantaina!

Maanantaina 16.10. olen Lumon kirjastossa klo: 18-19 keskustelemassa Kosteusvaurioita-kirjasta, perheissä tapahtuvasta liikajuomisesta, sekä kosteasta lapsuudenkodista aikuisuuteen siirtyvistä seurauksista.  Tilaisuuden juontaa ja haastattelijana toimii Korson seurakunnan aikuistyön pastori Jani Vanhala.

Tapahtumaan on vapaa pääsy ja olisikin ihan mahtavaa nähdä teitä siellä! Kirjaston osoite on Urpiaisentie 14, 01450 Vantaa.

kosteusvaurioita

Tehopäivän saldo: kolme yhdellä iskulla.

Täällä on nyt aika Kosteusvaurioita-painotteista väkisinkin, mutta ehkäpä annatte liekaa hetkisen vielä. Keräilen itselleni muistoksi alkuvaiheen tapahtumia, ja ehkäpä joku teistäkin haluaa bongailla tehtyjä juttuja tai seurata, millä tavalla esikoistietokirjan kulku käy näppikseltä koteihin. Jos ei, niin kannattaa varmaan palailla joskus muutaman viikon päästä, kun kiljanjulkkarisäpinät on säpisty ja tavallinen arki taas rullailee.

Eilen oli melkoinen mediapäivä. Jos viime viikolla kirja sai aika paljon palstatilaa lehdissä, niin nyt oli keskustelujen vuoro. Olin ensin aamutv:n vieraana, joten päivä starttasi huippuvarhain. Puoliltapäivin kävin Yle X:n vieraana (voit kuunnella täältä) ja sitten sain lennosta tiedon, että myös radio Nostalgian Katja Ståhl toivoisi minua kyläsille kirjan tiimoilta. Eipä muuta kuin Lauttasaareen sitten vaan, ja kylläpä lähtikin juttu luistamaan samoin tein! Nostalgialla ei näyttänyt olevan suoraa klippiä osuuksista tarjolla, mutta radiot.fi, sivulta keskustelumme löytyy ke 16.8. klo: 14-18 välistä, alkaen n. klo: 16.15 kohdalta, eli klipin kohdasta n. 2:21. Kanavan Facebook-sivulla laitettiin arvontaan myös yksi kappale kirjasta omistuskirjoituksella. En uskalla luvata kuinka kauan arvonta jatkuu, mutta äkkiä sinne, jos sellainen kiinnostaa!

Kolme suoraa lähetystä saman päivän sisään on ainakin minulle todella intensiivinen paketti, varsinkin kun puhe on herkästä aiheesta, jonka äärellä on oltava aika tarkkana, ettei pääse muodostumaan vääriä mielikuvia. On silti paljon helpompaa yrittää tällätä mahdollisimman monta tapaamista samalle päivälle, kuin reissata Hämeenlinnasta jokaista varten erikseen Helsinkiin. Radio on myös ehdoton suosikkimediani. Olen kai ennenkin kertonut, että ikuinen haaveeni on saada työskennellä radiossa, mutta toistaiseksi se on onnistunut vain lyhyiden tuokioiden verran joitakin vuosi sitten. Ehkä paikkaan nyt tätä aukkoa vierailemalla langoilla tiiviisti näin!

Väleissä kiertelin kaupungilla ja poikkeilin kirjakaupoissa vakoilemassa, millaisista hyllyistä Kosteusvaurioita löytyy. Ymmärrän hyvin, jos tämä tuntuu pöljältä, mutta ei siitä vielä ole hohto karissut ollenkaan. Melkein kolmen vuoden urakka konkretisoituu siinä esineessä kuitenkin niin palkitsevalla tavalla. Oli kiva bongata se esimerkiksi entisen työkaverini Koko Hubaran kanssa samalta tolpalta Suomalaisesta.

Kotiin lähtiessä aloin olla ihan kuiva sanoista, tolkuttoman väsynyt ja aika kyllästynyt omaan ääneeni. Onneksi oli laittaa korviin James Cordenin hauska äänikirja May I Have Your Attention Please. Suositus sille! Äänikirjat ovat kyllä ihan parhaita oman tilan raivaamiseen ruuhkakulkuneuvoissa. Keittiön pöydällä odotteli sitten vielä Kodin Pellervo -lehti (8/2017), jossa on juttu kirjasta myös.

Tänään aion juoda paljon kahvia, mennä metsään nuuhkimaan raitista ilmaa ja päivittää eiliseltä väkisin tekemättä jääneet palkkatyöt ajan tasalle. Perjantaina suuntaan sitten taas Radiokadulle Pasilaan, Yle Puheen vieraaksi klo: 11-12.

Laitoin muuten yhden kappaleen kirjaa arvottavaksi Kirjallisuuden ystävät -Facebooksivulla. Voit osallistua siellä tykkäämällä tai kommentoimalla. Arvonta tapahtuu 31.8.

Kosteusvaurioita telkkarissa ja radiossa

Pötköttelen itsekseni hotellissa Pasilassa. Eipä tule ikinä oltua tällä tavalla omissa oloissaan, yhden hengen huoneessa, kun hotellihommissa on aina mukana joko koko perhe tai muru nyt vähintään.

Tänään olen täällä erikoishommissa, yöpymässä lähellä huomisen aamuvarhaisen tapahtumapaikkaa. Olen nimittäin huomenna Ylen aamutelkkarissa vieraana juttelemassa Kosteusvaurioita – Kasvukertomuksia pullon juurelta -kirjasta. Paikalla pitää olla viimeistään klo: 5.55. ja se olisi melkoinen tehtävä Hämeenlinnasta ilmankin veturimiesten lakkoa.

Huomenna on ns. kaksi kärpästä -päivä. Tulen aamutelkan jälkeen hotellille aamupalalle ja ottamaan pikku päikkärit, ja suuntaan sitten takaisin samaan taloon, Yle X:n vieraaksi klo: 12. Aihe on sama. Perjantaina on sitten vielä Yle Puheen keskustelu, mutta välissä sentään joudan kotiin.

Saapas nähdä tuleeko yöllä uni silmään, kun herätys on niin supervarhaisella. Olen melkoinen herätyskellon stressailija, mutta toivotaan, että tämä ilmastoinnin tasainen humina tuudittelee edes muutaman tunnin unille. Uskon maskeeraajan odottelevan siellä aamulla paksu valokynä tanassa. Kiva mennä joka tapauksessa tietenkin. On melkoinen etuoikeus saada suu vaahdossa jauhaa siitä, minkä äärellä on muutaman viime vuoden niin tiiviisti äheltänyt!

Lue Long Playn erinomainen artikkeli juomisesta!

Toimittaja-tietokirjailija Antti Järvi, 40, on kirjoittanut Long Playhin erinomaisen mielenkiintoisen jutun juomisesta. Hän pohtii Miksi minä juon -tekstissä alkoholinkäytön syitä ja seurauksia sekä isänsä että oman kokemuksensa pohjalta, ja nostaa pohdinnan yleisemmälle yhteiskunnalliselle tasolle pureutuen alkoholinkäytön sosiohistorialliseen muutokseen ja lainsäädännön kysymyksiin.

Luinpa erittäin suurella kiinnostuksella tämän pohditun, tarkkaan taustoitetun jutun. Siinä oli todella tunnistettavia näkökulmia ja havaintoja niin lapsen kuin tällaisen nelikymppisen, kostean polven kasvatinkin kokemusmaailmasta. Järvi miettii esimerkiksi sitä mekanismia, jolla liikaa juova perheenjäsen ajautuu ulkorinkiin, ja hallitsee kuitenkin samalla häilyvänä haamuhahmona kodin ilmapiiriä keskushenkilönä, jonka ympärillä muut pyörivät.  Järvi onnistuu erinomaisesti tavoittamaan alkoholinkäytön muutkin puolet: sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät myönteiset tuntemukset, arjen yläpuolelle nousemisen kokemukset, yksinäisyyden ja tylsistymisen tunnelmat ja ylipäätään inhimillisen yhteen liittymisen erilaiset kiemuraiset kuviot.

En halua avata juttua tässä liikaa, koska ehdottomasti haluan sinun lukevan sen itse. Vaikka eletäänkin tätä kiihkeimpien juomispuheenvuorojen loppukesää, ei nyt ole tarjolla paasausta eikä syyllistämistä, vaan just sellaista pohdintaa, jota toivon nähtävän vielä paljon lisääkin. Saat tilattua jutun täältä. (Tilaa muuten samalla suosiolla LP pitempiaikaisestikin. 44 euron vuosimaksu on naurettavan pieni hinta sisällön laatuun nähden. Parempaa hidasta journalismia saa hakea.)

Elämmepä todella mielenkiintoista aikaa näin juomishommien suhteen. Me tämän hetken nelikymppiset mietimme ja sanoitamme taustaamme ja nykykokemusta monella tavalla aikaisempia polvia avoimemmin. Erityisen paljon avoimemmin pohdimme näitä alkoholinkäyttöön kytkeytyviä kysymyksiä, eikä ihmekään. Juuri me olemme erittäin kiinnostavassa kohdassa näitä pohtimaan: vietimme lapsuutemme ihan uudella tavalla alkoholia käyttäneen sukupolven lapsina ja iso joukko meistä kasvattaa juuri nyt kodeissamme seuraava polvea niillä rahkeilla. Lapsilla tai ilman, me olemme juuri siinä iässä, joka ottaa aktiivisesti osaa yhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin ja uskaltaa jo kokonaan aikuiseksi varttuneena sanoa mielipiteensä niistäkin asioista, jotka eivät nostata pelkästään hyväksyvää hyminää.

Muutamien päivien päästä asetan oman pohdintoni samasta aiheesta julkisen keskustelun jatkoksi. Jännittää, mutta en samalla malttaisi enää yhtään odottaa. Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta -tietokirjani jatkaa tästä Järven ansiokkaan artikkelin aiheesta ja syventää kysymystä reilusti alkoholia käyttäneiden vanhempien lasten ja aikuiseksi varttuneiden lasten kokemuksiin esimerkiksi parisuhteista, vanhemmuudesta, työssä jaksamisesta ja henkisestä ylikuormittumisesta. Samalla, kun tilaat Long Playn, voit ennakkotilata kirjani täältä.

Rakkauslaulu lukemiselle – eli kuinka kelat katkaistaan

Tämä kesä on ollut yllätyskesä. Yllättävän sirpaleinen ja yllättävän rankkakin. Kiva myös, mutta sillä tavalla palasissa, että se kesille mielestäni ominaisin ja paras joutelias, uninen, ajelehtiva löllyntä on jäänyt uupumaan. Ja tiistaina alkaa työkausi. Olen henkisesti vaiheessa, joka tunnetaan nimellä syys- ja joulumatkojen arkisia realiteetteja uhmaava koluaminen. Tunnistatte todennäköisesti.

Kevään intensiivisimmän kirjankirjoitusrupeaman alasajo on ollut oletettua rankempaa ja pitkäkestoisempaa. Alkoholiaiheisten ajatusten ravisteleminen pienempään rooliin kuulassa ei sujunutkaan sutjakkaasti valmiin tiedoston suhahtaessa kustantamoon, vaan sitä pitää tehdä edelleen. Hetkittäinen irtoaminen on onnistunut hyvinkin, mutta etenkin nyt loppukesästä mieli on väkisinkin teutaroinut tutuissa tunnelmissa, kun olen vähän väliä sukinut surffitukan säälliseen ihmiskuntoon ja tavannut toimittajia. Ei valituksen sanaa toki siitä, on ilman muuta ihanaa, että kirja kiinnostaa ja juttuja tehdään, sitä paitsi puhun tietysti aiheesta todella mielelläni syväsukellettuani siinä kohta kolmen vuoden ajan, mutta kuitenkin. Olisin toivonut pääseväni vähän enemmän kesättymään.

Yksi keino irrtoittaa minut aina parhaiten näistä virkamietteistä. Kirjojen ahnehtiminen kirjastosta on yksi isoimmista iloistani. Sadekelit ovat rakentaneet sille erityisen otolliset puitteet. En tiedä tunnistatteko lempihetkeni: kun juoksee parkkipaikalta kesäsateen läpi kirjaston oville, astuu sisään ja AAAHHHH, vastassa on se läpituttu, kotoisa, paperinhajuinen ja lämmin kupla, jossa saa muljua irrallaan kaikista muista mietteistä ja selailla selkämyksiä.

Alkukesästä olin vielä niin hötinöissäni, etten saanut edes rauhoituttua lukemaan, mutta kun älysin sammutella suurimman osan somekanavista ja aloin tietoisesti harjoitella takaisin sivujen äärelle, alkoi pian tapahtua lupaavaa lötkähtämistä.

Olen kirjojen suhteen sangen kaikkiruokainen. Oikeastaan kaihdan vain jännitysaiheita. se johtuu siitä, että olen niin taitava jännittelijä muutenkin. Olen tainnut joskus mainita, etten uskaltanut yöllä vessaan Harry Potteria luettuani, ja olin silloin sentään pitkälle yli kolmenkymmenen. Ja, let’s face it, arvostan yöllistä vessamahdollisuutta melkoisesti, joten jännitys jääköön. Sen sijasta nautin esimerkiksi elämäkerroista, populaaritietokirjoista ja eskapistisista historiallisista romaaneista. Kun en lue paperiversiota, kuuntelen äänikirjaa Audiblesta. Sähköiset lukulaitteet eivät sen sijaan innosta. En ole koskaan jotenkin oppinut niihin.

Tänä kesänä painotus on ollut tietoinen ja selkeä: kepeää ja kivaa. Ei mitään ahdistavia perhehelvettikuvauksia minulle, kiitos! Jos takakakannessa lukee ”lämminhenkinen”, olen valmis. Ja miten hauskoja on löytynyt! Tuumin koostaa kesän luetuista vähän listausta, jos vaikka joku loppukesän lomailija löytäisi lisää luettavaa. Oikein mieluusti saa liittää mukaan omia suosikkeja tärpeiksi!

Äänikirjoista olen nautiskellut kesän aikana seuraavista:

Lauren Oyler & Alyssa Mastromonaco: Who thought that this was a good idea?

Valkoisen talon entinen henkilöstöpäällikkö juttelee rentoon ja hauskaan sävyn Obaman ajasta. Erittäin viihdyttävä nuoren naisen työelämään opettelun tarina varsin kiehtovassa ympäristössä.

Dalai Lama, Desmond Tutu & Douglas Carlton Abrams: The book of joy 

Ihan huikea keskustelukirja ilon luonteesta muuttuvassa maailmassa. Syvällinen, lämmin, koskettava, viisas, naurattava, itkettävä ja ajatuksia väkevästi muovaileva kirja. Tätä suosittelen varauksetta aivan jokaiselle!

Michelle Visage: The diva rules

(Sanoinko jo, että olen kaikkiruokainen?) RuPaulin kaudet ovat taas kuuluneet teinin ja äidin yhteiseen kesähupiin, joten tämä lähti kuunteluun lääkkeeksi vieroitusoireille vikan loputtua. Hauska, yllättävän koskettavakin, elämäkerta tai elämäntaito-opas suorasukaiselta naiselta.

Bruce Springsteen: Born to run

Tämä on vielä kesken, mutta ai saakeli, miten ihana ääni Brucella onkaan kuunnella myös lukijana! Ja erittäin kiinostava elämäntarina kerrottavana toki myös! Siinä vasta erikoislaatuinen lapsuus kaverilla!

Hanne Blank: Straight: The surprisingly short history of heterosexuality

Tämäkin on vielä kesken, mutta on todella kiinnostava jo heti alkuun! Omaa kokemusta yhdistettynä isompaan kuvaan ja historialliseen viitekehykseen. Just niin kuin tykkään tietokirjani nauttia (ja kirjoittaa)! Antropologille ihan mannaa.

 

Paperiversioina taas ovat viihdyttäneet seuraavat:

Muriel Barbery: Kulinaristin kuolema

Enpä ole pitkiin aikoihin nauttinut mistään lukemastani näin paljon! Ja kaikilla aisteilla! Erään vanhan suosikkini, Siilin eleganssin, kirjoittajan ihan mielettömän aistivoimainen, pieni ja nopea, mutta ison jäljen jättävä kirja ruuasta, ihmisyydestä ja siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Luin yhdellä imauksella ja nyt toivoisin vain, että tätä riittäisi vielä monta sataa sivua.

Joonas Tolvanen: Soturimunkin oppipoika

Atenan esikoiskirjailijakollegan julkaisu tarttui matkaan julkkaritapahtumasta ja osoittautui varsin viihdyttäväksi ja kiinnostavaksi! Kirjan sivuilla pääsee Joonaksen matkaan kiinalaisten kung-fu -koulujen omituiseen ja erityislaatuiseen elämänmenoon.

Joris Luyendijk: Rahan ruhtinaat

Pankkiirien maailmaan sijoittuva tutkivan journalismin taidonnäyte hollantilaiselta toimittajalta ja antropologilta (upea ammattiyhdistelmä, sanoisin vaatimattomasti). Mies pureutui kovaan bisnesmaailmaan ja onnistui kirjoittamaan minua lähtökohtaisesti erittäin vähän kiinnostavasta aiheesta erittäin kiinnostavan kirjan. Ja aika pelottavankin, muttei sillä tavalla, että vessareissu jäisi yöllä väliin.

Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa

Luitteko aikanaan Supernaiivin? Se oli yksi suosikkini nuorempana. Saman kirjailijan hauska, sopivan absurdi, hillitön ja inhimillinen kirja seikkailee niin ikään vähän ruuan maailmassa, mutta ihan eri kantilta kuin Kulinaristissa. Nyt menossa on samalta mieheltä kirja nimeltä L. sekin vaikuttaa lupaavalta.

Karin Brunk Holmqvist: Pieni potenssipuoti

Mummot alkavat kokata potenssilääkettä. What’s not to like! Tätä todellakin voi kuvata sillä sanalla lämminhenkinen. Hauska, erittäin leppoisa ja söpönen kirja, joka tarjoaa just sopivasti irtaantumista omasta arjesta. Luin esim. viime yönä viimeisiä sivuja puolilta öin kahteen.

Tove Jansson: Sommarboken

Tämä kirja, jota kaveripiirissäni toistuvasti kesän aikaan ylistetään, on jostain syystä jäänyt minulta kokonaan huomaamatta. Mikä ilo oli löytää se Gotlannin reissulla kirjakaupasta alkukielellä! Nautiskelen luku kerrallaan viivytellen. Ihana, ihana kirja ja kirjoittaja!

Mitä teillä menee juuri nyt?