Yksin kotona – harvinaista herkkua

Ihan hiljaista. Naapurin remppaäänet vain surisevat tuolla jossain. Outoa.

Olen yksin kotona ekaa kertaa aikoihin. Muu perhe lähti anoppilaan, ja minä otin parin yön mittaisen oman loman. Kesä on ollut niin turpeana touhua ja jännittelyä, että tekee hyvää olla vain kaikessa rauhassa itsekseen. Lukea, haahuilla pihalla, katsella sarjoja ja syödä epäsäännöllisesti mieluisia ruokia.

IMG_6897.JPG

Kesä on sujunut vähän näin: kirjasäätöjä, työsäätöjä, yksi lapsi lähtee viikoksi kesätöihin, toinen viikoksi leirille, eka palaa, toinen lähtee taas ja niin edelleen. Sitten mies lähtee autonhakureissulle Saksaan. Minä en lähde oikein minnekään, vaan lähinnä ihmettelen eteiseen kertyviä kasseja ja nyssyköitä. Poikkeilen työmietteissä ja mietin tulevaa syksyä.

On välissä lomahetkiäkin ja esimerkiksi ihana perhereissu Gotlantiin ja ystävien mökille. Yksin olemista ei ole kuitenkaan ollut ollenkaan. Sen huomaan nyt, kun täällä könötän kahvikupin kanssa kuuntelemassa kuivausrummun hurinaa. AAH!

IMG_6898.JPG

Jos on 16-vuotiaasta asti seurustellut ja 24-vuotiaasta ollut vanhempi, ei yksin ole tullut luontevasti oltua pitkiä kausia juuri koskaan. Pitkä on minulle siis tällainen kolmipäiväinen. En kaipaa juuri koskaan omaa aikaa. Siis muutamia tunteja toki useastikin, mutta tällä tavalla yön tai muutamankin yli. Lataudun nopeasti ja työnihän on isoksi osaksi yksin pusaamista täällä kotosalla, joten seura kelpaa melkein aina minulle mitä mainioimmin. Nautin tosi paljon ihmisten kanssa touhuamisesta ja oman perheen tyypit, ne nyt ovat ihan parasta seuraa! Luulen, että oman tilan tarpeeni on merkittävästi tavallista vähäisempi, mutta on se silti olemassa. Ja kun se iskee, se iskee aika napakasti. Pinna paukkuu ja mieliala heittelee. Käyn kiukuttelevaksi kiristelijäksi. Silloin on syytä toimia.

IMG_6902.JPG

On alkuun vähän vaikea asettua olemaan itsekseen. Nythän voisi kaikenlaista, eikä toisaalta tarvitsisi juuri mitään. Silti ajatus pakenee ensin arkipuuhiin: tiskit voisi tehdä ja nurtsin leikata. Pyykkiä nyt ainakin ja olisiko ikkunanpesulle otollinen ilma? Miksi nämä ajatukset eivät kuulosta lainkaan houkuttelevilta silloin, kun muutkin ovat täällä? Ja mikä olennaisinta: miksi helvetissä käyttäisin tämän erittäin harvinaisen oman loman sellaisiin puuhiin?

IMG_6900.JPG

Viime kesälle tällainen yksinolon hetki sattui, ja silloin olin ihan yhtä pihalla. Suunnittelin säntäileväni sinne tänne, koska tuntui siltä, että sauma pitää käyttää jotenkin tehokkaasti. Ja nähdä ne kaikki kaverit, joiden näkemättömyydestä omatunto soimaa.  Nyt olen päättänyt olla fiksumpi ja viipyillä täällä omissa neliöissä. Olla todella tehoton. Ihan erityisen tehoton. Lenkkimaastoja pidemmälle en mene minnekään. Lasken kierroksia. Hengittelen kahvihuuruja, tarkistan pihan akuutin daaliatilanteen (Laitoin päivän rapsan tähän teillekin, sillä ovathan ne nyt ihmeellisiä, vai mitä? Meillä on niitä puutarhassa nyt ensimmäistä kertaa, enkä lakkaa huokailemasta niiden äärellä. Korkeuttakin on toista metriä!)

Ehkä tänään sentään köpöttelen postilaatikolle hakemaan ilmaisjakelua, jos tunnen oloni seikkailunhaluiseksi. Ajelen nurtsin äänikirja korvilla, mutta  vain siksi, että vastaleikattu nurmi on jalan alla niin ihana. Ihan erityisesti en piipahda tekemään ensi viikolla alkavien töiden juttuja kun ”nyt olisi niin hyvin aikaa”. EN!

IMG_6904.JPG

Seuraava sauma tähän joutavaan itsekseen velttoiluun ja omien ajatusten kuuntelemiseen tulee nimittäin todennäköisesti aikaisintaan ensi kesänä.

Oletko yksin oleskelija vai seurapörrääjä?

 

Dominikaaninen tasavalta 2016-2017

Kävimme viettämässä joulua ja vaihtamassa vuotta Karibialla. Huikea haaveiden reissu, jota varten piti kyllä pinnistää melkoiselle turbovaihteelle taloudellisesti, mutta on tuo alue siellä veivilistalla killunut jo kauan. Päätimme toteuttaa haaveen nyt, kun mukelot ovat vielä muutaman vuoden kotosalla.

Kyllä antoi mitä tilattiin! Hellivää aurinkoa juuri sopivasti n. 25-28 lämpöasteen tuntumassa ja turkoosia vettä suunnilleen saman lämpöisenä. Maailman makoisimpia ananaksia, joihin tuikattiin pilli ja sitten vain nautiskeltiin hurmiossa. Meriherkkuja ja käsittämätöntä vehreyttä ja valoa, joka tuntui kohiseva hellivästi suoraan talviolmiin nahkaan. Ja tietysti, kun tällä kolkalla ollaan, niitä tolkuttoman pitkiä, lähes autioita hiekkarantoja ja aktiivisemmalle halulle tarjolla kaikenlaista tekemistäkin.

hedelma%cc%88

Rakensimme reissun budjettisyistä itse, eli varasimme erikseen lennot ja otimme majoitukset Airbnb:n kautta. Emme taida muulla tavoin enää matkatakaan. Sen verran satalappusia, tässä tapauksessa tuhatlappusiakin, saa säästettyä reissukassasta ja kaikki kokemuksemme (toistaiseksi Japanista, Latviasta ja Dominikaanisista) ovat olleet tosi hyviä.

leijasurffaajat
Cabarete on vesiurheilun paraatipaikka. Rantapäivä sujui lokoisasti surffaajien sankarointia ihmetellessä. Leijasurffeja oli parhaimmillaan monta sataa kerralla katsottavaksi.

Mahdutimme kahden viikon reissuun kolme paikkaa: Cabareten, Samanan ja Sosuan. Vuokrasimme auton, jonka kanssa etäisyydet taittuivat helposti ja oli mahdollista käydä ihmettelemässä laajempaa aluetta.

Verkko on tulvillaan lähinnä amerikkalaismatkaajien varoituksia maailman vaarallisimmista teistä, mutta kaikki kauhujen kuvailut osoittautuivat aivan ylimitoitetuiksi (ja tämä nyt maailmanluokan hannarin suusta!). Tieverkko on juuri hiljan uusittu ja liikenne, joskin vauhdikas ja paikoin totaalisen kaoottinenkin, on otettavissa kyllä haltuun, kun maltilla mennään. Vastaan voi toki tulla kaikenlaista kanoista aasien kautta kokonaisiin nelihenkisiin perheisiin saman skootterin päällä, eivätkä paikalliset kursaile kiihdytellä ohi kaikilta mahdollisilta puolilta, mutta mainiosti sujui siltikin, ja suosittelen vuokraamista kyllä. Ihan eri tavalla aukeaa maa neljän pyörän päällä.

kukka-2
Jos olet juonut teetä, jonka mausteena on hibiskus, niin tämän näköinen kaveri se sitten on. Valtava, kämmenen kokoinen ja upea! Kasvoi sopivasti suoraan meidän parvekkeellemme.

Pimeän aikaan emme juuri ajelleet, koska katuvaloja ei näillä kolkilla liiaksi asti nähdä, mutta mitäpä asiaa meillä yöhön olisi ollutkaan. Kun aurinko laski samettisen mustaan, me kokoonnuimme lautapelien äärelle majapaikassamme ja hyrisimme ilmastoiduissa neliöissä tyytyväisinä.

Ilmastointi onkin majoituksen varaajan ykkösvinkki, ihan ehdottomasti! ÄLÄ LUULE PÄRJÄÄVÄSI ILMAN SITÄ. Et pärjää. Halkeat omaan nahkeuteesi jo ensimmäisen parin tunnin aikana. Ollaan tropiikissa, ja se ei mene varkain ohi hetkeäkään. Muutama pitempi sähkökatkos teroitti tämän kirkkaasti mieleen.

ko%cc%88ysiradalla
Samanassa sijaitseva vaijerirata ylitti kaikki hulluimmatkin kuvitelmat! Suosittelen videon katsomista. Linkki siihen löytyy postauksen lopussa. 

Matkakohde yllätti paitsi vielä odotuksiakin paratiisimaisemmalla paratiisimaisuudellaan, myös jonkinlaisella riisutulla olemuksellaan. Miten sitä kuvailisi. Ehkä yllätyin siitä, miten vähän turismi on runnellut maata. Palveluita oli toki tarjolla, mutta valtavien all inclusive -resorttien muurien ulkopuolella meno oli erittäin arkista, aitoa ja kivaa. Espanjaa taitamaton omatoimimatkaaja saa nähdä jonkin verran vaivaa löytääkseen haluamansa asiat, sillä englantia puhutaan varsin harvassa paikassa.

Dominikaaninen tasavalta on kiihkeän noususuhdanteen keskellä ja se näkyy joka puolella. Rakennuksia nousee ja palvelut lisääntyvät. On kiinnostavaa nähdä millaiseksi maa muovautuu seuraavan kymmenen vuoden aikana.

lisko
Ei vain nätti, vaan myös hyödyllinen! Tämä vihreä upeus ahmi pörriäisiä minkä ennätti. Ei niitä riesaksi asti ollut onneksi, mutta jokainen vähemmän on aina plussaa. 

Jos haluat katsella liikkuvan kuvan muodossa, millaisia asioita puuhasimme reissun päällä, käy tubekanavallani! Siellä esimerkiksi voitan kaikkien aikojen suurimman pelkoni köysiradalla korkealla viidakon yläpuolella, tutustutaan huikean hienoon Los Haitises -kansallispuistoon pelikaaneineen, luolineen ja mangrovepuineen, sekä fiilistellään leijasurffaajien taidonnäytteitä Cabareten rannalla.

kukka