Portugaliseikkailu 2014 – päivät 15-18

Pienen loman sisällä vietetyn loman jälkeen oli edessä vielä kolme Lissabon-päivää. Loma oikeastaan piteni vuorokaudella, kun tsekkasimme lentoaikatauluja. Olimme kuvitelleet olevamme kotona jo edellisen vuorokauden puolella, mutta paluuseen olikin vielä yksi päivä enemmän aikaan. Yölennot, aikaerot ja kaikki tämä.

No, käytimme viimeiset päivät lähiympäristöä ihmettelemällä. Kiertelimme kaupungilla herkuttelemassa ihanalla jäätelöllä, ja kipusimme viimeinkin ihan kotikulmilla sijaitsevan linnoituksen huikeisiin maisemiinkin.

IMG_7850

IMG_7870

IMG_7864

IMG_7901

Jo linnoituksen laitamilla kiemutelevissa kujissa taloineen riitti vielä näin kolmannellakin viikolla ihastelemista. Lissabonin vanha kaupunki on kyllä ihana!

IMG_8027

IMG_7900

IMG_7903

IMG_8028

IMG_8017

Viimeiseksi varsinaiseksi retkeksi suuntasimme Tejo-joen toiselle puolelle Cacilhas-nimiselle alueelle. Siellä halusimme vierailla entisöidyssä fregatissa, ja kylläpä se kannattikin! Dom Fernando II e Glória on aivan upea! Sen kaikki kerrokset on kunnostettu valtavan hienosti, ja meille merenkäynnin historiasta innostuneille vierailu oli reissun ykkösjuttuja. 

IMG_7993

IMG_7933

IMG_7945

Vietimme joen tällä puolen koko kivan päivän. Söimme hyviä meriörkkejä ja nautimme maisemista. Kannattaa ilman muuta poiketa, jos liikutte Lissabonissa. Suomenlinnan lautan tyyppinen alus vie yli useita kertoja päivässä ja tosi edullisesti.

Kalastusalueelta löytyi hienoja graffojakin.

IMG_7997

IMG_7996

Kotiinpaluu koitti yöaikaan ja lentokentällä oli melkoinen myöhästelyhässäkkä meneillään. Siitä bonuksena koko koneemme matkatavarat matkasivat jonnekin maailmalle jälleen kerran. Tosi huonoa tuuria on, että kummallakin lennolla käy niin! Suomen päässä odottelimme kamppeiden saapumista kolme päivää.

Reissu oli taivaallisen ihana. Portugali ylipäätään ja Lissabon ihan omanaankin ovat upeita paikkoja kertakaikkiaan. Kaunista, maukasta, iisiä, aurinkoista, mielenkiintoista ja tosi helppokulkuista lomailua. Rantaa ja kaupunkieloa samassa paketissa. Toivottavasti olen innostanut edes jonkun teistä miettimään kaupunkireissua tuonne päin. Me ainakin menemme vielä monta kertaa uudestaankin!

Mainokset

Portugaliseikkailu 2014 – päivät 11-14

Belémin päiväturreilun jälkeen vietimme taas yhden ihan peruspäivän kotikulmilla. Minä kävin punttiksella ja treffasin kaupunkiin muutaman päivän reissulle saapuneen seurakaverin.

Koko porukan valtasi näissä kohdin kaikilta edellisiltä reissuilta tuttu ”kymmenennen matkapäivän blues”. Se oireilee aina levottomuutena ja pienenä tympääntymisenä, ja iskee hassusti aina samaan kohtaan päivän tarkkuudella. Koska reissua oli edessä vielä hyvän matkaa, päätimme vaihtaa kunnolla maisemaa tunnelmia tuulettaaksemme.

Ajoimme seuraavana päivänä pitkän rupeaman Portugalin tunnetuimpaan rantakohteeseen, Algarveen. Se on melkoinen turistirysä siihenastiseen reissuelämämme verrattuna. Olen käynyt siellä kolmesti. Kahdesti lapsena aurinkolomalla ja kerran lyhyellä piipahduksella Lissabonin reissun ohessa.

IMG_7781

Tien varressa hauskuuttivat sähkötolppiin pesiytyneet valtavat haikarat.

Buukkasimme netin kautta isolta hotellialueelta edullien huoneistohotellin (2 yötä noin 60 neliön huoneistosta taisi maksaa koko porukalta noin 100 e + aamupala 5 e / hlö) ja nautimme kolme päivää puhdasta aurinkolomaa uima-altaassa polskien.

Alueella ei ollut yhtikäs mitään muuta kuin hotelleja ja pari ravintolaa, joten mitään nähtävyyspakotteita ei todellakaan minilomaan loman keskellä sisältynyt. Ei tarvittukaan. Oli tosi kivaa vain puljata pellehyppyjen parissa.

Algarve sinänsä koko laajuudessaan tarjoaa kyllä paljonkin kaikenlaista nähtävää ja koettavaa, jos sellaista etsii. Meidän paikkamme vain sijaitsi syrjässä kaikesta siitä. Kriteerinä hotellinhaussa kun toimivat yksinomaan halpa hinta ja uima-allas.

IMG_7838

 

Jokaisen reissun tapaan etsimme myös tiemme vesipuistoon riekkumaan. Se oli tällä kertaa aika pieni ja melkoisen vähäväkinenkin, mutta olipahan ainakin tilaa remuta. Muru ja pimut juoksivat laskemassa kiemuroita, minä lötköttelin lukemassa ja kävin välillä jossain nössöjen altaassa lilluttelemassa. Ei o minua varten.

IMG_7823

 

Pyrähdys teki just sen, mitä pitikin, ja Lissabonin kotiin palasi virkistynyt nelikko jatkamaan vielä loman viimeisiä päiviä.

Portugaliseikkailu 2014 – päivät 7 ja 8

Ekan viikon tullessa täyteen murulle iski reissuflunssa, ja minä ja pimut hengailimme kaupunkihommissa kolmisin.

Selkäni oli jo muutaman päivän alkanut kiukutella liikkumaan. Vaikka kävelyä mäkisessä maastossa tulikin päivittäin 3-4 tuntia, niin uusi sänky ja se kova maasto vaativat kunnon treeniä tasapainottamaan tilannetta. Googlailin aamutuumikseni punttiksen ja hommasin itseni sinne bodaamaan paikallisten, helvetin melkoisen hyvännäköisten miesten sekaan. Punttisturismista tuli heti uusi lempilajini, ja viihdyinkin salilla reissun aikana useammankin kerran. Niistä riemuista enempi täällä.

Sitten nappasimme Lissabonin kuuluisan ratikan nro 8, joka on sekä älyttömän söötti, myös ihan älyttömän hyvä reitiltään. Se kiertää kahdeksikon kukkuloita ylös ja alas, ja sen kyydistä näkee tosi hyvin seutuja. Lippu maksaa alle 3 e ja sillä saa vetäistä päättärille asti. Paluumatkalle tarvitaan uusi lippu.

 

IMG_7522

 

Ihastelimme äklösöpöjä taloja ja kävimme kunnon shopautuksella keskustassa. Oli hyvät kesä-alet meneillään.

IMG_7525

Loppupäivän lötköttelimme vain kotosalla lueskelemassa ja pelailemassa korttia. Ihanaa vain olla!

Kahdeksas päivä sujui aika samoissa merkeissä. Johku voi jo paremmin, joten otimme saman ratikan ja ajelimme päättärille asti. Sieltä löytyi hieno tuomiokirkko ja jättimäinen puutarha ihasteltavaksi. Vaeltelimme puiden katveessa ja poikkesimme kahvittelemassa.

IMG_7551

 

IMG_7550

 

Käveleskelimme kaikessa rauhassa takaisin keskustaan ja kotia kohti. Kaupungilla vaellellessa, jalan tai ratikassa, ei kyllä lopu katseleminen kesken. Talot ovat ihan älyttömän kauniita ja siellä täällä on isompia tai pienempiä puistoja hengailtavaksi. Iha älyttömän viihtyisä kaupunki!

IMG_7588

IMG_7571

 

Portugaliseikkailu 2014 – päivät 5 & 6

Ensimmäistä viikonloppua reissussa juhlittiin koko kaupungin väen kanssa samoissa merkeissä. Edellispäivän festaritunnelmien jälkeen kaikki muutkin näemmä halusivat rantsuun.

Lissabonin läheistöllä, noin 30 min ajomatkan päässä, on molempiin suuntiin rannikkoa piiiiitkiä hiekkarantoja. Ei siis ole välttämättä ollenkaan pakko lähteä rantahommien haluissa eteläiseen osaan maata. Me suuntasimme ekaksi paikallisten suosimaan Costa da Caparicaan. Siellä oli tuhansia ihmisiä samoissa hommissa, mutta riitti rantaakin. Rantaviivaa on yhtenäisenä 35 kilsaa!

Image

Tuli vähän vahinkoakin heti kärkeen, kun suurin piirtein ensimmäinen aalto (mittavia olivat!) huuhtoi mukaansa murun aurinkolasit vahvuuksilla. Ei puhettakaan, että niitä olisi sieltä kuohuista pelastanut enää takaisin. Onneksi oli sentään perusrillit matkassa myös.

Keli oli ihan huikea. Lämpöä liki 40 astetta ja aurinkorasvan kanssa sai läärätä aika reippain elkein. Pötkötimme, puljasimme ja luimme. Olipa ihana päästä pitkästä aikaa oikein tuntikaupalla ahimaan kirjoja! Luin reissun aikana vinon pinon kevään uuttuuskirjoja. Vinkkaan suosikkini jossain vaiheessa täälläkin!

Image

Paikalliset söivät rantsussa makeita sokerimunkkeja, joita kauppiaat tuoreina heille kantoivat. Minä panostin Ullan ohjeisiin, ja pakkasin shakerin ja minigrip-pussiin pakatut proteiinit messiin näille pidemmille reissuille. Hyvin sai pidettyä ruokarytmin ja olon tasaisena. Vettä kului aivan hulluja määriä!

Illalla palailimme huikeassa ruuhkassa takaisin kaupunkiin. Koko jättimäinen porukka lähti aika lailla samoihin aikoihin, joten harjoiteltiin siinä vähän lunkia loma-asennetta. Kävimme kotikulmille palattuamme syömässä yhden koko reissun ihanimmista aterioista. Tässä lautasella yhdistelmää kolmesta annoksesta. Ihanimpia olivat kuumassa valkosipuliöljyssä paistetut jättimäiset katkikset! Myös mustekala oli reissussa hullun hyvää. Ei ollenkaan sellaista kumista purkkaa, niin kuin Suomessa usein tarjoillaan.

Image

Seuraavana päivänä helle jatkui, ja päätimme köllötellä ruskistamassa itseämme vähän lisää. Suuntasimme toiseen suuntaan suunnilleen samanmoisen matkan, ja ajoimme Cascaisin upeisiin maastoihin. Rannat ovat vähän pienempiä, mutta ihan huippuihania joka tapauksessa.

Päädyimme surffikoulun rantaan. Aallot löivät ihan ennätyskorkeina ja punainen lippu liehui.Image

Ei ollut mitään asiaa uimaan kahlailua enempää. Jopa surffailijat joutuivat välillä jäähdyttelemään rannalla. Ihanaa oli silti nauttia lämpöä ja valoa ja suolan makua suussa.

Image

Sealfie 🙂

 

Portugaliseikkailu 2014 – päivä 3

Kolmantena reissupäivänä odottelimme yhä matkatavaroiden saapumista, mutta emme malttaneet pysyä passissa kotikulmilla. Käytössämme oli reissun ajan auto, joten liikuminen oli tosi helppoa.

(Myös julkiset ovat täällä todella helppoja, hyviä ja halpoja. Ratikka, metro, bussit, juna, taksit ja tuktukit risteilevät kaupunkia ja kauemmaskin tiheään. Kuuluisin ratikkalinja on keltainen 28, josta tulee enempi myöhemmin. Tässä todettakoot, että takseissa on mittarit ja yli 10 e emme päässeet kertaakaan. Perustaksa on alkuhinnan (n. 3,50 e) päälle 2-3 e. Bussiin, ratikkaan ja metroon saa ladattua kokopäivän kortteja hintaan 6 e (metroasemilta) ja muuten niiden liput ovat 2-3 e välistä. Halpaa ja helppoa.)

Juuri, kun olimme startanneet pois kaupungista, soi puhelin ja ilmoitettiin matkalaukkujen löytyneen. Emme halunneet lähteä takaisin, joten sovimme hakevamme ne itse illalla kentältä.

Suuntanamme oli Cascaisin ja Sintran seutu. Siellä on rantoja silmän kantamattomiin ja lisäksi hienoja nähtävyyksiä. Ihan ensiksi menimme Penan palatsiin (Palácio da Pena) ja sen upeaa puutarhaa kolumaan. Melkoinen imelyyden huipentuma!

IMG_7067

IMG_7112

Ympäröivä puutarha oli ihan upea tuoksuvine yrttipuutarhoineen ja lampineen! Siellä saa kulumaan monta tuntia, ja pääsee seikkailemaan vaikka köysiradalla tai hevoskyydilläkin, jos huvittaa. Me tyydyimme käyskentelemään omine nokkinemme nuuhkimassa ja ihastelemassa.

IMG_7056

Laventelia, rosmariinia, timjamia ja mitä kaikkea! Tuoksuivat helteessä huumaavilta.

IMG_7051

Ajelimme rantaa kohti, ja poikkesimme Euroopan (mannermaan) läntisemmässä kohdassa Cabo da Rocassa. Oli aavaa ulappaa ja komeita kallioita! (Jos käytte, niin ÄLKÄÄ käykö siellä sijaitsevassa ravintolassa. Kalapuikkoja hintaan 10 e…)

IMG_7087

Rannalla oli komea tuuli ja melkoisen jykevät aallot! Paikallinen surffikoulukin joutui välillä pitämään taukoa. Varsinaisesta uimisesta ei siis voinut puhua, mutta oli hauska melskata aalloissa ja lököillä rannalla lukemassa ja tankkaamassa aurinkoa. Kitesurffaajat olivat hauskoja katseltavia. Ihme, etteivät solmiutuneet siimoihinsa siinä tuulessa! 

IMG_7114

Pitkän päivän päätteeksi ajelimme takaisin Lissaboniin ja lentokentälle lunastamaan maailmalla retkeilleitä kamppeitamme.  Nythän niitä ei oikeastaan enää niin kaivattukaan, kun oli hankittuna uusia tilalle. Mutta tulivatpa ainakin kirjat. Niitä imuroinkin reissun aikana ison pinon!

 

 

Portugaliseikkailu 2014 – päivä 1

Alkakaamme matkapäiväkirjan koostaminen, vaikka matkaa vielä vähän jäljellä onkin. Tätä nimittäin riittää!

Kun kesä koittaa ja loma alkaa, on Kellomäen sirkuksen melkeinpä fyysillispsyykkeellinen välttämättömyys lähteä retkeilemään. Tänä vuonna kesäretken kohdetta mietittiin pitkään. Oli haaveita Baltiaan suuntautuvasta autokierroksesta, mietteitä aina ihanasta Kreikasta ja saaristohyppelystä, ajatuksia Jenkkeihin lähtemisestä ja vaikka mistä. Lopulta retken kimmokkeeksi riitti se tosiseikka, että eräällä sukulaisellamme on Lissabonin vanhan kaupugin keskellä asunto ja auto. Tämä sukulainen vietti kesäkuulla aikaansa Suomessa, joten asunto oli tyhjillään. Me keksimme nopeasti, kuinka asuntopoloinen täytettäisi elämällä.

Niinpä ostimme pelkät lennot, neljältä hengeltä 1301 e, heräsimme keskellä kesäkuun alun yötä ja lennähdimme Lissboniiin (lentoaika n. 4,5 h).

Kentällä kävi ilmeiseksi, että kahden matkalaisemme laukut olivat lennähtäneet jonnekin vallan muualle, mutta eipä siinä. Suuntasimme kohti Alfaman kaupunginosassa sijaitsevaa lomakotiamme kiemuraisia, käsittämättömän pittoreskeja katuja ja yhä kapeammiksi käyviä kujia  pitkin.

Kotipihamme näytti tältä.

IMG_6938

Hyvin rauhallinen ja ihana paikka. Sisällä odotti viihtyisä kolmio, jonka ikkunoista avautui lisää ihanuutta.

IMG_6936

Voi autuasta autuutta! Lämpöä oli enempi kuin tarpeeksi, jossakin +37 hujakoissa, aurinko porotti, suola tuoksui ja paikka kuhisi elämää. Vähän lämpö tuntuikin, kun yllä oli reissufarkut ja matkalaukut ties missä. Eipä paljon matkamoraalia päässyt kuitenkaan se fakta laskemaan.

Eka päivä höhhöiltiin kaupungin kujia ja katuja. Ihmettelimme mielettömän kauniita kaakelipintaisia taloja, ihan talon viereen syntyneitä kissanpoikasia ja kaikkialle levitettäviä kirkkaanvärisiä silkkipaperipalloja ja -nauhoja. Kaupunki valmistautui isoihin juhliin!

IMG_6939

Nautimme myös retken ensimmäiset ihanat ateriat. Yksityiskohtaisia ja intomielisiä pohdintojani ruokapuolesta voi hyvin lueskella täältä.

Haalimme kotiin ruokatarpeita myös kaupasta, koska matkabudjetilla oli raamit. Syöminen ulkona ei ole kovin kallista (annoksen saa 7-10 eurolla helposti) mutta ruokakaupasta itse koostamalla se on puoli-ilmaista. Kolmen jättimäisen ruokakassillisen (tuoretta lihaa useammaksi päiväksi, hedelmiä, vihanneksia, raakamakkaroita, marjoja, kahvia, mehuja ja limuja, juustoja yms) hinnaksi tuli 28 e. Noudattelimme retkellä hyväksi havaittua kaavaa, jonka mukaan aamupala, iltapala ja jompi kumpi päivän lämpimistä aterioista syödään kotona, ja kaupungilla poiketaan ehkä kahvittelemassa ja sitten syömässä se toinen isompi ateria.

Eka päivä kului ihmettellen ja asettuen, ja uutisia kadonnesta matkalaukuista odotellen. Ekat kaksi onnituivat hyvin, kolmannesta ei tultu hulluja hurskaamiiksi. Ääninauha annetussa puhelinnumerossa toisteli vain, että ei me vielä tiietä laisinkaan missä ne teidän kampeet on. Tai jotain sinne päin.

Nukahdimme parin tunnin pilkkimisyön ja pitkän reissupäivän pääteeksi innokkaina ja onnellisina karttojemme äärelle. Huomenna olisi auki koko uusi, ihana kaupunki tutkittavaksi!

IMG_6982

Irlantiseikkailu 2014: osa 3

Kolmas reissupäivä oli pyhitetty superturreilulle. Halusin rohmuta samalle päivälle mahdollisimman monta nähtävyyttä ja myös duunihommien kannalta kiinnostavaa juttua.

Ehkä paras rohmuamismenetelmä on hommata lippu on-off -turistibussikierrokselle, joka kiertelee päivän aikana pitkää reittiä kaikkien päänähtävyyksien välillä. Kyytiin ja kyydistä saa hypätä missä vain kohdassa. Sää suosi taas matkaajaa melkoisesti, ja kaksikerroksisen bussin kattamattomassa yläkerroksessa oli hauska katsella vilinää.

Ensimmäiseksi bussi suuntasi Trinity collegen alueelle. Jättimäinen alue kuhisi opiskelijoita.

trinity pallo Koulurakennuksia ympäröivät viheralueet olivat huikean näköisiä kukkivine pensaineen! Kevät on täällä ison pykälän Suomea pidemmällä.

kukkapuu

kukkia

Trinity collegen kuuluisa kirjasto oli varmasti kaunein koskaan näkemäni, ja opastettu kierros kuuluisan ikivanhan Book of Kellsin historiaan ehdottomasti jonotusajan arvoinen.

 

IMG_0334

IMG_0342

IMG_0406

IMG_0348

Matka jatkui kaupungin halki kohti Guinnessin panimoaluetta. St.Stephen’s green -puisto ja valtava St.Patrick’s cathedral olivat hienoja, vaikka vain kyydistä vauhdissa ihailtuinakin. Ihan jo pelkän kaupunkielämän seuraaminenkin oli tosi kivaa.

Guinnessin panimo oli jättimäinen! Pitkän kiertelyn aikana sai tutustua kiehtovaan historiaan (perhe on ollut melkoinen suurvaikuttaja kaupungissa. Panimo työllisti ennen automatiikan kehittymistä 10 000 ihmistä!) ja oluen valmistukseen varsin yksityiskohtaisesti. Kierroksen aikana opeteltiin maistelemaan maun eri vivahteita ja lopuksi kaatamaan oikeaoppinen tuopillinen.

IMG_4678

IMG_0389IMG_0390

Paikka oli melkoinen haaste korkeanpaikankammoiselle. Avoimet liukuportaat kuljettivat valtavan viisikerroksisen näyttelytilan läpi. Tuijottelin kattoon.
Paikka oli melkoinen haaste korkeanpaikankammoiselle. Avoimet liukuportaat kuljettivat valtavan viisikerroksisen näyttelytilan läpi. Tuijottelin kattoon.

guinessilla

Olen aina inhonnut olutta. Vasta ehkä noin vuoden verran olen tietoisesti alkanut maistella niitä, ja tajunnut lajin hienouksia. Olen aina hahmottanut kaiken oluen siksi taskuväljäksi muovituoppikuseksi, mutta olenpahan ollut väärässä! Kun alkaa tutustua asiaan perusteellisemmin ja alkaa erottaa valmistuksen eri vaiheiden merkityksiä lopputuloksessa, on kyseessä ihan eri juoma. Panimoreissu oli tästä vinkkelistä tosi kiinnostava, ja koko Irlannin matka tietysti varsin melkoista maistelun riemua. Irlantilainen olut on erinomaista.

Seuraava kohde oli jotain ihan muuta. Tunnin opastettu kierros vankilamuseo Kilmainham Gaolissa oli ehkäpä vaikuttavin koskaan kokemani. Mahtavan hyvä opas sai kierroksen aikana katettua huikean määrän Irlannin melkoisen myrskyisää historiaa. 

IMG_4800

IMG_4779

Tuonne kannattaa ihan ehdottomasti mennä, jos koskaan liikkuu Dublinissa!

Vielä oli tovi aikaa kierrellä bussilla ennen illan konserttia. Reitti kulki halki jättimäisen Phoenix-puiston, ohi Dublinin eläintarhan (jossa en nyt ehtinyt käydä, vaikka ennalta suunnittelinkin nostalgiaretkeä lapsuuden mieleenpainuville paikoille). Niitä kuuluisia peuroja ei bussista tällä kertaa näkynyt, mutta ihan huikean hienoa maisemaa sitäkin enemmän.

phoenix

phoenix2

phoenix3

phoenix 4

Bussista ratikkaan ja ratikalla himpsuun. Olipahan melkoinen kiertue! Vielä jäi tosi paljon katseltavaakin toisen reissun tehtävälistalle. Älyttömän kiinnostava ja kiva kaupunkipäivä!

Hetken himpsuoleilun ja tankkauksen jälkeen suuntasimme sitten iltarientoihin. Ensin oli ohjelmassa päivän teeman mukaista elintarviketta.

Paikalliset pikkupubit ovat kyllä sellaisia, joita tänne meillekin kaipailisi. Ei niin, että niissä tulisi tämmöisen reissuelämän tahdilla koskaan joka ilta istuttua, mutta mukavia olohuonepaikkoja ovat.

IMG_4831

Sitten keikkahommiin. Dublinissa soitti australialainen John Butler Trio, jonka loppuunmyydyn perjantaikeikan lisäksi oli saatu lisäkeikka sopivasti torstaille. Saimme liput ja hippasimme illan Vicar Streetin salissa. Paikka vetää noin 1500 henkeä, ja kunnolla porukkaa paikalla näytti olevankin. Törkeän hyvä keikka! Ihan uusi, erinomainen tuttavuus. Menee jatkossakin kuunteluun.

john buttler trio

 

Oli melko absurdi fiilis siellä seassa. Joku tunne maapallon pienuudesta, elämän hauskuudesta, mistä lienee yleisestä kosmisesta mukavuudesta taas kerran. Lentämisen kannattamisesta hyvien juttujen tähden. Täällä sitä ollaan, tämän tyypin kanssa, keskellä tällaista sitten tällä kertaa. Onpahan kaikenmoista ollutkin.

Keikalta jatkoimme vielä treffaamaan muita kämppiksiä ja Dublinin derbytyyppejä heidän kantapaikkaansa. Irlantilainen olut on erinomaista. Kämpille lopulta päästyä höpöttelimme kohtuullisen relaksoituneissa tiloissa ja tarpeeseen tulevan pötköttelyn hengessä hyvän pätkän yöhön.

Uni tuli täpötäyden kivuuspäivän päätteeksi Lucy-koiran kyljessä taas mainiosti.