Värejä ja ääniä

Järjettömän syksy syksy.

Työmatkan varrella on mielettömän hienon näköistä. Olen fiilistellyt kävelemisestä jopa nyt, kun tuntuu että joka päivä sataa. En sula.

Työmatkaan menee päivässä 3 tuntia. Junassa tunnin suuntaansa luen, alleviivaan, kirjoitan, leikkaan ja liimaan. Tai tapan rakkaita nauhan äärellä, niin kuin tänään (”otetaan siitä pois sitä yskänlääkettä ja lopetetaan siihen kuolemishommaan” supisin leikkaajalle puhelimeen vieruskaverin yrittäessä näyttää siltä, ettei muka kuuntele). Kävelypätkät – vartti kotoa asemalle, vartti toiselta asemalta työpaikalle ja toisinpäin tullessa –  kuuntelen äänikirjaa. Nyt on menossa jo kuudes, Mrs. Dalloway. Sitä ennen menivät Juliet naked, The great Gatsby, Revolutionary Road, Around the world in 80 days ja Full circle: A Pasific journey with Michael Palin. Ja listalla seuraavana vuoroaan odottaa Henry & June.

Puuhakas, energinen olo. Tankkaan värejä ja tuoksuja täysillä, koska kohta alkaa pimeys. Tänä vuonna kaivan kirkasvalolampun ajoissa kaapista. Ehken ihan vielä kuitenkaan.

Täällä on mietteitä mukeloista.

Mainokset